Tervetuloa
MWEBSTORE.FI News-osion pariin!

NEWS-osiosta löydät tuoreimmat uutiset liittyen terveelliseen ja liikunnalliseen arkeen. Artikkeleistä löydät mielenkiintoista tietoa terveyteen, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyen. Tuomme artikkeleissa esille liikunta-, kauneus- ja terveysalan uutuudet ja trendit.

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Sokerin haitat


Sokerilla on erikoinen maine, kun puhutaan ruoka-aineista. Sokeri eli sakkaroosi ilmenee luontaisesti kaikissa ruoissa, joissa on hiilihydraattjea, kuten hedelmissä, vihanneksissa, viljoissa ja maitotuotteissa. Pääasiassa voisi sanoa, että luonnollisten ruoka-aineiden nauttiminen, jotka sisältävät sokeria, on terveden kannalta neutraalia. Esimerkiksi monet sokeria sisältävät kasvit ja hedelmät sisältävät luontaisesti myös kuituja, mineraaleja ja vitamiineja, antioksidantteja jne. Johtuen osittain näistä tekijöistä, keho käsittelee myös näitä muuten sokeripitoisia ruoka-aineita sopivan hitaasti, jotta niistä saadaan elimistön käyttöön energiaa tasaisesti. On myös olemassa toki tutkimusnäyttöä näiden ruoka-aineiden hyödyistä terveyttä ajatellen. Esimerkiksi kehon aineenvaihdunnallinen järjestelmä ja sydänterveys näyttäisivät saavan hyötyjä, kun näitä aiemmin mainittuja ruoka-aineita nautitaan.


Ongelmaksi sokeri muodostuu silloin, kun sokeria - ja varsinkin käsiteltyä sellaista - nautitaan huomattavan suuria määriä, tai suhteettoman iso määrä verrattuna ruokavalion muihin ravintoaineisiin nähden. Monien käsiteltyjen ruoka-aineiden ongelma on usein se, että niihin lisätään käsiteltyä sokeria runsaasti, jotta maku ja hyllysäilyvyys paranevat. Tämä ei toki palvele kuluttajan terveyttä. Mm. erilaiset virvoitusjuomat ja mehut, leivonnaiset, maustetut jogurtit, murot, keksit, makeiset ja prosessoidut valmisruoat sisältävät runsaasti erikseen lisättyä sokeria. Toisaalta, esimerkiksi ketsupissa, keitoissa ja joissakin leivissä voi myös olla paljon sokeria, mikä ei välttämättä äkkiseltään tulisi mieleen.


Liian käsitellyn sokerin nauttiminen on kiistatta yhteydessä erilaisiin terveydellisiin ongelmiin. Huomattavimpana lihavuus, diabetes ja muut metaboliset ongelmat, hampaiden huono kunto ja sydänterveys. Esimerkiksi sydänterveyteen liittyen on havaittu, että runsaasti sokeria sisältävä ruokavalio on yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen sydän- ja verisuonitauteihin. Eräässä 2014 ilmestyneessä tutkimusraportissa kerrottiin 15 vuotta kestäneestä tutkimuksesta, jossa oli havaittu, että mikäli ruokavalio sisältää 17-21% sokeria kokonaiskalorimäärästä laskettuna, oli kyseisillä henkilöillä 38% korkeampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna niihin, joiden ruokavaliosta vain 8% kokonaiskalorimäärästä koostui sokerista. Ainakin tämän tutkimuksen perusteella voisi sanoa, että mitä korkeampi sokerin määrä ruokavaliossa, sitä korkeampi riski sydänterveyteen liittyviin ongelmiin.


Sellainen seikka on otettava huomioon, että korkea sokerin määrä ruokavaliossa näyttäisi korreloivan matala-asteisen tulehduksen kanssa, eli mitä enemmän sokeria, sitä enemmän matala-asteista tulehdusta. Tämä on merkittävä asia sen vuoksi, että kroonisen elimistön tulehdustilan - jopa matala-asteisen sellaisen - on huomattu olevan yhteydessä lähes kaikkiin tunnettuihin sairauksiin tavalla tai toisella. Mekanismia tälle ei tiedetä tarkasti, mutta on turvallista todeta, että mitä vähemmän tulehdusta elimistössä on, sitä parempi se on terveyden kannalta.

 


Melatoniini


Melatoniini, tuttavallisemmalta nimeltään unihormoni on luontainen hormoni, jota tuottaa elimistön käyttöön käpyrauhanen, joka sijaitsee syvällä aivojen keskellä, väliaivojen yläosassa. Käpyrauhanen valmistaa melatoniinia ja erittää sitä sitten verenkiertoon. Illan hämärtyminen, pimeä ja valon määrän vähentäminen ilta-aikaan viestittää käpyrauhaselle, että melatoniinia pitää alkaa erittää verenkiertoon ja valmistamaan elimistöä unta varten. Valo ja valon määrän lisääntyminen aamulla vastavuoroisesti estää melatoniinin tuotantoa ja nopeuttaa sen poistumista, joka taas helpottaa kehoa heräämään uuteen päivään.


Kuten ylempänä kuvailtiin, melatoniini on keskeinen osa elimistön uni-valve-sykliä. Melatoniinin tuotanto kasvaa illan hämärtyessä ja valon määrän vähetessä, joka valmistaa elimistöä unta varten ja tasapainottaa kehon luontaista unirytmiä sitä kautta. Ihmisen elimistö on vuosituhansien aikana evoluution johdosta sopeutunut säännölliseen valo- eli vuorokausirytmiin, sillä keinotekoista valoa ei ole ollut olemassa tulta lukuunottamatta, jonka valoteho on muutenkin todella pieni verrattuna auringonvaloon tai vaikkapa nykypäivänä tavallisiin led-valoihin. Tästä vuorokausirytmistä (uni-valve-sykli) on pitkälti käpyrauhasta ja melatoniinia kiittäminen.


Kehon sisäistä melatoniinin tuotantoa ja uni-valverytmin vahvistamista voi tukea esimerkiksi noudattamalla säännöllistä, luonnollista vuorokausirytmiä. Nykyään puhutaan paljon, kuinka jotkut ihmiset ovat "yökyöpeleitä" ja toiset aamuvirkkuja. Tosiasiassa ihmisen biologinen kello on kaikilla erittäin samantyyppinen, eli kehossa tapahtuvat korjaavat prosessit tapahtuvat kaikilla samaan aikaan ja yhtälailla mm. hormonijärjestelmä noudattaa erittäin tarkkaa rytmiä. Nykyisin vain keinotekoinen valo ja elämänrytmi mahdollistavat tämän iänikuisen rytmin rikkomisen. Käytännössä voisi sanoa, että nukkumaan olisi hyvä mennä 9-11 välisenä aikana ja tähdätä n. 8 tuntiin unta yössä. Hyvästä unihygieniasta on myös tärkeä pitää huolta, eli iltaisin erilaiset rauhoittavat rutiinit ovat tärkeitä sekä makuuhuoneen rauhoittaminen vain nukkumiseen ovat käteviä tapoja helpottaa nukahtamista.

On kiistatonta, että kehon endogeenisesti tuottama melatoniini on kriittisessä roolissa laadukkaan unen ja unirytmin tuottamisessa, joten on luonnollista pohtia, voisiko ulkopuolelta tuleva, suplementoitu melatoniini auttaa asiassa myös. Tutkimuksissa on havaittu, että ravintolisänä nautitusta melatoniinista on eniten hyötyä viivästyneen unijakson oireyhtymästä sekä esimerkiksi matkustukseen liittyvästä aikaeroväsymyksestä kärsiville henkilöille. Myös vuorotyötä tekevät ihmiset ovat ainakin omien kertomustensa perusteella saaneet hyötyä melatoniinin suplementoinnista.


 


Resepti: Peanut Butter Cup Smoothie


Kolottaako herkkuhammasta, mutta mieli tekisi myös jotain terveellistä?

Alla resepti @pejpen suosikkiin, joka on ratkaisuna näihin ongelmiin!

PEANUT BUTTER CUP - SMOOTHIE
• 1 banaani
• Maapähkinävoita (sokeriton)
• Mantelimaitoa (sokeriton)
• Ripaus suolaa, jos maapähkinävoi on suolaton

• Sekoita kaikki blenderillä tai sauvasekoittimella tasaiseksi ja nautiskele suklaisesta juomasta!
• Fit-Tip: Nutellamaista suklaakastiketta saat, kun sekoitat suklaaproteiinijauhetta aivan pienen pieneen tilkkaan mantelimaitoa tai vettä.

Näin helppoa ja yksinkertaista voi olla herkuttelu! Ja terveellistäkin kaiken lisäksi! (Jos jättää nuo Reese's -suklaakupit syömättä, joiden innoittamana tämä smoothie syntyi)


Meiltä löydät myös kymmeniä muita proteiinijauheita, jotka sopivat erilaisten smoothieiden ja pirtelöiden joukkoon! Klikkaa tästä selaamaan valikoimaa.

Laita myös @pejpen IG-tili seurantaan niin saat uusimmat herkkureseptit aina suoraan feediisi!
 


Kasvuhormoni


Kasvuhormoni eli somatotropiini (hGH = human growth hormone) on aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä hormoni, josta on olemassa useampaa eri muotoa eli isoformia. Kasvuhormoni mielletään usein nuoruuden hormonina, sillä se vaikuttaa mm. ihon kuntoon sekä muihin ulkonäöllisiin tekijöihin. Kasvuhormonia erittyy erityisen paljon ihmisen kasvuvaiheessa mutta käytännössä sitä erittyy elimistöön läpi elämän, koska se on mukana useissa eri korjaavissa prosesseissa. Kasvuhormonia erittyy erityisesti yöllä nukkuessa, syvän unen vaiheessa.


Kasvuhormoni kuuluu anabolisten eli kasvua ja uusiutumista tekevien hormonien joukkoon, joka lisää aminohappojen eli proteiinen pienempien osien kuljetusta soluihin sekä kiihdyttää proteiinisynteesiä eli proteiinien optimaalista käyttöönottoa elimistössä yleensäkin. Toisaalta se vähentää glukoosin soluun ottoa ja lisää rasvojen pilkkoutumista ja osallistuu nestetasapainon säätelyyn. On esimerkiksi tutkittu, että henkilöillä, joilla on runsaammin rasvaa erityisesti vatsan seudulla, on vähemmän kasvuhormonia elimistössä kuin niillä, joilla ei ole rasvaa paljoa. Tästä syystä kasvuhormonilla vaikuttaisi olevan suora yhteys rasvamassan määrään. Kasvuhormoni lisää insuliinin kaltaisen kasvutekijän, IGF-1:n muodostumista maksassa ja vaikuttaa siten myös lihaskasvuun.


Miten kasvuhormonin määrää voi sitten lisätä elimistössä? Ensisijaisena tekijänä näyttäisi olevan kehon rasvamassan vähentäminen, erityisesti vatsan seudulta. Toki elimistö polttaa rasvaa tasaisesti joka puolelta kehoa, mutta varsinkin vatsan seudun rasvamassa näyttää olevan indikaattori heikompaan kasvuhormonin tuotantoon. Unella on myös merkittävä vaikutus kasvuhormonin määrään elimistössä: kasvuhormonia erittyy useissa sykleissä yön aikana, joten riittävä ja laadukas uni on tottakai edellytys, että nämä syklit voivat toteutua.


Fyysinen rasitus, erityisesti korkean intensiteetin liikunta, kuten voimaharjoittelu, sprintit, HIIT-harjoittelu jne. näyttäisivät vaikuttavan positiivisesti kasvuhormonin tuotantoon, joten tästäkin syystä liikunta on jälleen kerran tärkeässä roolissa. Hiukan erikoisempi mutta tulosten puolesta hämmentävänkin tehokas tapa näyttäisi olevan paastoaminen, eli syömättömän jakson pidentäminen. Tutkimuksissa on tutkittu vuorokauden sekä useamman vuorokauden mittaisten paastojen vaikutusta kasvuhormonitasoihin ja hormonin pitoisuus on noussut silloin monikymmenkertaisesti. Pätkäpaastolla, eli lyhyemmillä paastoilla pitäisi olla myös vaikutusta kasvuhormonin tuotantoon mutta tämä vaatii vielä lisää tutkimustietoa.

 


Testosteroni


Testosteroni on androgeenihormoneihin kuuluva sukupuolihormoni, jota esiintyy sekä miehillä että naisilla. Testosteronin määrä on luonnostaan isompi miehillä kuin naisilla, mutta tätä kyseistä hormonia tarvitsevat molemmat sukupuolet kuitenkin yhtälailla. Testosteroni liitetään yleisesti lihasvoimaan, energisyyteen, seksuaaliseen halukkuuteen sekä kilpailuhenkisyyteen, joihin se tosiasiassa myös vaikuttaakin. Testosteronilla on myös paljon muitakin terveyshyötyjä, joita ei aina välttämättä osata ottaa huomioon, kun puhutaan esimerkiksi testosteronin tuotantoon liittyvistä ongelmista. 


Testosteronin tuotanto kasvaa erityisesti miehillä murrosiän alkaessa merkittävästi, joka vaikuttaa miehille tyypillisten piirteiden muodostumiseen, kuten äänen madaltuminen, luustossa tapahtuvat muutokset, karvoituksen lisääntyminen sekä lihasvoiman kasvaminen. Testosteronin tuotanto jatkuu elimistössä läpi koko elämän, mutta iän myötä sen tuotanto vähenee luonnostaan. Testosteronin tuotanto tapahtuu miehillä kiveksissä ja naisilla munasarjoissa ja lisämunuaisen kuorikerroksessa. Testosteronin tuotantoa säätelee aivolisäkkeen luteinisoiva hormoni (LH). Testosteroni on merkittävässä roolissa yleisterveyteen liittyen, energisyyden ja pirteyden tunteeseen, lihasvoimaan, luuston vahvuuteen sekä seksuaaliseen suorituskykyyn ja -halukkuuteen.


Alhainen testosteronitaso on erityisesti miehillä nykypäivänä kasvava ongelma. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta on arvioitu, että siihen vaikuttaa sekä sikiö- että kehitysvaiheessa tapahtuva altistuminen erilaisille kemikaaleille ja yhdisteille, joiden on osoitettu vaikuttavan testosteronia alentavasti. Esimerkiksi muoveissa, hajusteissa ja vaatteissa tulee altistumista näille kemikaaleille, joiden käyttö on kasvanut muutenkin runsaasti viimeisen 40 vuoden ajan. Alentuneeseen testosteroniin voi vaikuttaa myös jokin sairaus, mutta nämä ovat harvinaisempia tilanteita ja vaativat usein lääkkeellistä hoitoa. Alentunut testosteroni vaikuttaa useaan eri asiaan, kuten esimerkiksi heikentyneeseen seksuaaliseen suorituskykyyn ja halukkuuteen, heikentyneeseen lihasvoimaan, väsymykseen ja vetämättömyyden tunteeseen, heikentyneeseen lihasvoimaan ja fyysiseen suorituskykyyn. Pidemmällä aikajänteellä alhainen testosteronin tuotanto voi vaikuttaa jopa luuston kestävyyteen.


Testosteroni on joskus huonossa valossa urheiluun liittyen sen dopingainekäytön vuoksi. Niin kutsutut anaboliset steroidit ovat dopingkäytöstä puhuttaessa esimerkiksi hormonivalmisteita ja lääkeaineita, joilla nostetaan kehon testosteronin määrää mekaanisesti. Tässä on tärkeää huomata, että hormonin määrä nostetaan nimenomaan eksogeenisesti, eli näitä valmisteita käyttämällä ei lisätä omaa tuotantoa; päinvastoin, elimistön oma tuotanto laskee minimiin. Keho on tässä hyvin älykäs, sillä kun se huomaa, että ulkopuolelta tulee tarvittavaa hormonia, se ei halua enää tuottaa sitä itse, koska sen ei luonnollisesti tarvitse tehdä sitä. Tässä tapahtuu siis eräänlainen säästöliekki-efekti.Dopingkäytön yksi suurimmista ongelmista onkin se, että kun sen kerran aloittaa, on hyvin todennäköistä, että sitä joutuu jatkamaan jossain määrin läpi elämänsä.


Joskus puhutaan testosteronin dopingkäyttöön liittyvistä - miehillä nimenomaan - naisellisten piirteiden lisääntymisestä, kun valmisteiden käyttö lopetetaan. Tämä johtuu siitä, että testosteronia tasapainoittava naishormoni estrogeni nousee suhteessa myös, kun testosteronia nostetaan ulkoisesti. Kun valmisteen käyttö lopetetaan sitten aikanaan, testosteroni tippuu tottakai todella matalaksi, mutta estrogeeni pysyy edelleen korkealla (jota keho siis tuottaa itse reaktiona ulkoa tulevaan testosteroniin), joka aiheuttaa sitten tämän erikoisen ilmiön. Naisilla puolestaan testosteronin käyttö aiheuttaa pidemmällä aikajänteellä miehisten ominaisuuksien muodostumista, kuten kasvon muotojen muuttuminen sekä äänen madaltuminen.


Miten testosteronin tuotantoa pystyy parantamaan sitten luontaisesti? Kiistattomasti helpoin ja isoimman vaikutuksen antava konsti on pitää huolta säännöllisestä unirytmistä ja riittävästä, laadukkaan unen määrästä. Keskiarvona voisi sanoa 8-9 tuntia yössä. Unen aikana tapahtuu kaikki korjaavat ja kehittävät prosessit elimistössä (esimerkiksi palautuminen fyysisestä rasituksesta), joihin erilaiset hormonit liittyvät vahvasti. Ruokavaliolla on myös erittäin tärkeä vaikutus: erityisesti riittävä tyydyttyneiden rasvojen saanti on tärkeässä roolissa, sillä elimistö muodostaa testosteronia pregnenoloni-nimisestä yhdisteestä, joka on prekursori useille eri hormoneille. Pregnenolonia elimistö taas muodostaa kolesterolista, jonka tuotantoon tyydyttyneiden rasvojen saanti on suoraan yhteydessä.


Riittävä proteiinin saanti vaikuttaa positiivisesti testosteronin tuotantoon. Alkoholin käytön vähentäminen tehostaa myös testosteronin tuotantoa, eli liiallista alkoholin kulutusta kannattaa vähentää. Pienellä alkoholimäärällä (esim. lasi viiniä) näyttäisi olevan hieman testosteronin tuotantoa tukeva vaikutus taas. Liikunnalla on myös iso merkitys testosteronin tuotantoon, ja eritoten voimaharjoittelulla tarkkaan ottaen. Erityisesti raskaat moninivelliikkeet, kuten maastanosto ja kyykky lisäävät testosteronin määrää elimistössä, sillä ne herkistävät lihasten androgeenireseptoreita ottamaan hormonia vastaan. Toisaalta liikaharjoittelu taas alentaa testosteronin määrää elimistössä, eli liika ei ole hyväksi tässäkään asiassa ja omaa kehoa kannattaa kuunnella treenin suhteen tarkoin.

 


Tärkeää tietoa M-Nutrition Sports Wear -lanseerauksesta.


Artikkeli päivitetty 20.4:  Ennakkotilaus on avoinna 25.4. klo 23:59 asti! Klikkaa ostoksille näistä linkeistä:

Aivan ensi alkuun haluamme esittää syvimmät pahoittelut ongelmista lanseerauksen aikana! Tuotteiden suosio ylitti suurimmatkin odotuksemme, ja ikävä kyllä verkkokauppamme tekniikka ei enää kestänyt, jonka takia sivusto hidasteli ja kaatui lanseerauksen yhteydessä.

Asiantuntijamme korjaavat ongelmia parhaillaan, ja muutamat teistä ovatkin saaneet tilauksen jo läpi. Pyydämme teiltä kaikilta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, ja jos tilauksen lähettäminen juuri nyt ei onnistu, sitä kannattaa kokeilla pian uudestaan.

Meillä on myös hyviä uutisia teille kaikille: tuotteita ei todennäköisesti tule riittämään lanseerauksessa kaikille, ja ymmärrettävästi osalla teistä tilauksen tekeminen ei onnistunut lainkaan. Täten aloitamme tuotteiden seuraavan erän ennakkomyynnin piakkoin, ja näin voitte varmistaa itsellenne tuotteet seuraavasta erästä.

Ennakkotilaamalla tuotteet saat ne itsellesi seuraavasta erästä 100-prosenttisella varmuudella.

Kiitämme vielä kaikkia teitä kärsivällisyydestänne ja tuotteiden suuresta suosiosta. Lupaamme myös ottaa tästä opiksemme, ja seuraavaan lanseeraukseen valmistaudumme niin että ostokokemus on mahdollisimman sujuva!

Ystävällisin terveisin,
MWEBSTORE:n tiimi.

Jos sinulla on kysyttävää tilauksestasi, tai jos varmistaa, että tilauksesi on tullut perille, voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme (info@mwebstore.fi)

Pyrimme vastaamaan kaikkiin viesteihin mahdollisimman pian, mutta ikävä kyllä vastauksissa voi olla tällä hetkellä pientä viivettä.
 


Mustikka - Suomen superfood


Mustikka on oikea metsiemme kultakimpale. Tämä makea ja tumman sininen tuttu marjamme tuo mukanaan valtaisan määrän erilaisia terveyshyötyjä, joita kaikkia ei vielä täysin edes ymmärretä. Mustikka sisältää paljon liukenevaa kuitua, vitamiineja, mineraaleja ja flavonoideja. Lisäksi mustikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, kuten kversetiiniä ja klorogeenihappoa. Pelkästään tämä tekee mustikasta eräälaisen luonnon monivitamiini- ja mineraalipommin.


Tummansinisenä marjana mustikat sisältävät merkittäviä määriä antosyaani-väriaineita, joiden käytön on kokeissa havaittu pienentävän useiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien sekä syövän riskejä. Laboratoriokokeissa on myös todettu, että mustikat saattavat estää tai parantaa silmäsairauksia, kuten silmänpohjan rappeumaa. Mustikka sisältää myös runsaasti kuitua, joka edesauttaa suoliston toimintaa sekä normaalia ruoansulatusta.


Eläintutkimuksissa on saatu runsaasti lupaavaa näyttöä mustikan antosyaanien mahdollisuuksista ehkäistä muistihäiriöitä ja muita ikääntymiseen liittyviä toimintahäiriöitä. Kaiken lisäksi mustikassa monien muiden marjojen tapaan on protoantosyanideja, flavonoideja ja tanniineja, jotka toimivat antioksidantteina. Laboratoriokokeissa näiden yhdisteiden on havaittu vähentävän tulehduksia ja tulevaisuus näyttää, mitä kaikkia muita vaikutuksia niillä mahdollisesti on.


Ja niin, mustikkaahan saa loppukesästä aivan ilmaiseksi sekä kaupan päälle tottakai raitista ilmaa ja hyvää mieltä luonnosta!

 


Olemme mukana tukemassa mielen hyvinvointia!


Hyvinvointi on taito, jota voi treenata. Siinä missä lihakset vahvistuvat toistolla, niin mielenkin kestävyyttä voi kehittää. Jälkimmäiseen eivät omat voimat aina riitä. Siksi FAST ja MIELI ry kutsuvat mukaan kasvattamaan välittämisen ja yhdessä kehittymisen kulttuuria. Aloitetaan kysymällä “Mitä kuuluu?”, sillä mieli ei aina näy ulospäin, mutta sen voi kuulla ja ennen kaikkea sitä voi oppia kuuntelemaan.

FAST lahjoittaa lyhentämättömänä jokaisesta 1.4.-31.7.2021 myydystä FAST ROX Mud Cake White Choco Crisp -uutuuspatukasta 0,10 € Mielinauha-keräyksen kautta MIELI ry:n mielenterveys- ja kriisityöhön.

Ostamalla FAST ROX Mud Cake White Choco Crisp -proteiinipatukan MWEBSTORE:sta tuet siis samalla MIELI RY:n arvokasta työtä!

Voit ostaa patukoita yksittäisenä klikkaamalla tästä tai koko laatikon (15 kpl) klikkaamalla tästä.
 


Taukojumppa


Taukojumppa on termi joka ei hirveästi herätä tunteita mutta tämä ei kuitenkaan poista asian tärkeyttä. Säännöllinen taukojumppa on ensisijaisesti toimistotyöntekijän tai muuta istumatyötä tekevän kehon pelastus ja sitä kautta myös mielen virkistystuokio. Ihmisen keho on kehittynyt liikkumaan ja useat terveydelle tärkeät toiminnot, kuten esimerkiksi lymfakierto, lihasten toimintakyky ja nivelten liikelaajuudet ovat täysin riippuvaisia liikkeestä.


Vaikka ei tekisikään varsinaista istumatyötä, on taukojumppa erinomainen apuväline saamaan keholle erilaisempaa liikettä, sillä keho tykkää siitä, että liikemallit vaihtelevat säännöllisesti; tosiasiassa kuitenkin iso osa tänä päivänä tehdystä työstä on liikemalliltaan hyvin samanlaista ja toistavaa, vaikka ei varsinaisesti tuolilla istuttaisikaan. Tästä syystä taukojumpan merkitys on huomattava.


Erittäin näppärä ja nopeasti tehtävä taukojumppa on esimerkiksi seuraavanlainen:


- 6 rauhallista kyykkyä

- 3 rauhallista, venyttävää askelkyykkyä per jalka

- 6 hyvää huomenta -liikettä esimerkiksi kepin tai kuminauhan kanssa, toki ilmankin pärjää



Tällaisella taukojumpalla saadaan ensisijaisesti eniten istumatyöstä kärsivälle osastolle tärkeää liikettä, eli lonkankoukistajat, lonkat, nivuset, reiden lihakset sekä myös alaselän ja keskivartalonkin lihaksia hereille. Samalla verenkierto ja nestekierto paranee jalkoihin ja muuallekin vartaloon, kun kehoa ikään kuin pumpataan näillä liikkeillä. Kuten huomata saattaa, tällaisen taukojumpan suorittamiseen menee n. 2 minuuttia eli mistään treenistä ei puhuta missään nimessä. Suositeltavaa täten onkin, että tällainen taukojumppa tehdään säännöllisesti, esimerkiksi tunnin tai kahden tunnin välein. Näin saadaan paljon isompi hyöty verrattuna siihen, että 8 tunnin istumisjakson aikana käydään ylhäällä 10 minuuttia ja muuten ollaan passiivisena koko päivä.


Usein unohdettu lisäarvo taukojumpalla on se, että samalla kun keho saa liikettä, myös mieli virkistyy automaattisesti ja pystyt tehokkaammin jatkamaan töitä. Kun silmät otetaan pois hetkeksi näytöltä ja saat ajatukset kehoon hetkeksi, jatkuu töiden tekeminen paljon jouhevammin niin sanotusti tuoreilla silmillä ja täten myös tuottavuus paranee pidemmällä aikavälillä katsottuna. Voidaan siis oikeutetusti sanoa, että taukojumpan avulla sekä kehosi, mielesi että myös työnantajasi kiittää sinua!

 


Detox - uhka vai mahdollisuus?


Detox-termi on monelle tuttu erityisesti 2000-luvun jälkeiseltä ajalta, jolloin tämä jopa hippimaineen saanut termi on tullut mm. median avulla ihmisten tietoisuuteen. Detox tulee sanasta detoxification, joka tarkoittaa vapaasti suomennettuna myrkkyjen poistamista. Varsinaisia myrkkyjä ihmiselimistöön ei toki kerry ilman välitöntä vahinkoa mutta esimerkiksi erilaisten kemikaalien, väriaineiden, lisäaineiden ja ilmansaasteiden määrä on nykyaikana kiistatta suurempi, mitä se on aikaisemmin ollut. Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi teollistumisen jälkeinen aika on ihmisen kehityshistoriassa todella lyhyt jakso, ennemminkin silmänräpäys. Luultavimmin näiden tekijöiden vaikutuksia ymmärretään tulevaisuudessa paremmin, joten tässä vaiheessa on turvallisinta yrittää välttää näitä. 


Normaalisti elimistö pystyy poistamaan ei-toivotut aineet munuaisten, maksan, ruoansulatuksen ja uloshengityksen kautta. Detoxin puolestapuhujien mukaan elimistön soluihin kertyvät haitta-aineet voivat kuitenkin aiheuttaa fyysisesti tuntuvia oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä, ihon epäpuhtauksia, ylipainoa ja ruoansulatusvaivoja. Täten "detoxaaminen" aika-ajoin tehtyinä kuureina on nykyään suosittua, jolla edesautetaan kehon taistelua näitä erilaisia ei-toivottuja aineita vastaan. Mainittava kuitenkin on, että detox ja detoxaaminen tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, sillä termiä ei ole määritelty esimerkiksi lääketieteellisesti sen tarkemmin. 


Mitä aiemmin mainittujen haitta-aineiden (esim. kemikaalit) poistumiseen tulee, on mainittava että elimistön rasvavarastot varaavat itseensä paljon näitä yhdisteitä, karkeasti sanottuna. Tästä päästään siihen lopputulemaan, että yksi tehokkaimmista "detoxaavista" konsteista on rasvavaraston vähentäminen eli tuttavallisemmin sanottuna laihduttaminen/kiinteytyminen. Kuona-aineet mainitaan usein detoxiin liittyen, mutta niiden osalta elimistö poistaa niitä ulosteen ja virtsan mukana. Eli esimerkiksi hikoilemalla kuona-aineita ei pysty poistamaan. Se, että hikoilemalla liikunnan avulla tai vaikkapa saunassa saa itselleen raikkaamman olon, on toki kiistatonta. 


Detox-kuureja on olemassa useita erilaisia, esimerkiksi mehu-detoxeja, hiiva-detoxeja, paasto-detoxeja jne. Koska detoxaaminen ei ole mitenkään lääketieteellisesti reguloitua, voi periaatteessa mistä tahansa keksimästään konstista tehdä, tai ainakin sanoa olevan, detoxaavan niin halutessaan. Isoon osaan detox-kuureja - kuten nimistäkin saattaa päätellä - kuuluu ruokavalion hetkellinen radikaali muokkaaminen. Kuurien kestäessä 5-14 päivää ei näin lyhyestä rajoittamisesta koidu suurempaa haittaa vaan usein esimerkiksi sokerin, alkoholin ja valkoisen vehnän poisjäädessä olo voi muuttua huomattavasti paremmaksi. Varsinaista laihtumista eli rasvanpolttoa mitä luultavimmin ei kerkeä tässä ajassa tapahtua mutta nestekiloja saattaa poistua useampikin, mikä kiistatta tuntuu kohentuneena olotilana ja parempana vireystilana.


Huomattavaa detox-kuureissa on se, että ne voivat toimia merkittävänä ponnahduslautana terveempiin elämäntapoihin, kun jo lyhyessä ajassa näkee kuinka paljon paremman olon voi omalla toiminnallaan saada aikaan. Esimerkiksi detox-kuureille yleinen huonolaatuisten ruoka-aineiden rajoittaminen (esim. vehnä, sokeri ja alkoholi) kantaa hedelmää myöhemminkin ja niiden tilalle voi ottaa taas laadukkaampia ruoka-aineita. Tässä mielessä detox-kuuri, kuinka sen vain haluaa toteuttaakaan, voi olla kultaakin kalliimpi kokemus.

 


Omega-3 rasvahapot


Omega-3-rasvahapot ovat terveyden kannalta välttämättömiä. Ne ovat monityydyttymättömiä rasvoja, joita saadaan erityisesti kalasta. Tutkimusten mukaan Grönlannin eskimoilla tavataan sekä elintasosairauksia että kehon rappeutumisesta johtuvia sairauksia vähemmän kuin länsimaisilla ihmisillä. Tämä johtuu siitä, että eskimot syövät runsaasti kalaa, jossa on ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja. Niistä tärkeimmät ovat eikosapentaeenihappo eli EPA sekä dokosaheksaeenihappo eli DHA.

 

Nämä monityydyttymättömät rasvahapot ovat tunnettuja niiden monista eri terveysvaikutuksistaan, ennen kaikkea sydän- ja verisuonitauteja ennaltaehkäisevästä vaikutuksestaan, koska EPA ja DHA estävät verisuonten kalkkeutumista.

 

Näyttöä on myös omega-3-rasvahappojen positiivisesta vaikutuksesta myös masennuksen, dementian, Alzheimerin taudin sekä nivelreuman hoidossa. Omega-3 rasvahappojen riittävää saantia suositellaan myös 2-tyypin diabeetikoille, sillä heillä on kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin. On myös väitetty, että runsas omega-3 rasvahappojen saanti lievittäisi kaamosajan pimeydestä aiheutuvaa masennusta.

 

Rasvaista kalaa suositellaan syötävän noin kaksi kertaa viikossa riittävän omega-3:n saannin kannalta. Yksilöllisiä eroja tarpeessa voi kuitenkin olla, johtuen esimerkiksi korkeammasta rasitustasosta fyysisen työn tai urheilun vuoksi. Omega-3 ravintolisän käyttö voi olla näissä tilanteissa erityisen suositeltavaa.

 


Proteiinin merkitys laihduttajalle


Proteiini on yksi kolmesta makroravinteesta, joka on vuosien saatossa saanut ansaitsemansa huomion yhtenä tärkeimmistä tekijöistä osana ruokavaliota. Tutkimus toisensa perään on todistanut, että riittävällä proteiininsaannilla (n. 1-2g per painokilo, riippuen yksilöstä) on lukuisia eri hyötyjä aina lihasmassan suojaamisesta ruoansulatuksen parempaan toimintaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme proteiinin merkitystä ja hyötyjä nimenomaan laihduttajalle, eli miten tämä vaikuttaa kun tavoitteena on kehon rasvamassan vähentäminen.


Proteiinilla on erinomainen kyky pitää nälkää loitolla. Tämä johtuu siitä, että proteiini (ja sitä sisältävät ruoka-aineet yleisestikin) pilkkoutuvat pidemmän ajan kuluessa ruoansulatuksessa, kuin esimerkiksi hiilihydraatit. Ja mikäli ravinto sisältäisikin hiilihydraatteja, samaan aikaan nautittu proteiini hidastaa sen imeytymistä. Tähän ilmiöön liittyen proteiini pitää näläntunnetta paremmin loitolla myös siksi, että se ei nosta verensokeria yhtä paljon kuin vaikkapa aiemmin mainittu hiilihydraatti (hieman riippuen hiilihydraatin laadusta), minkä avulla vältetään verensokerin heilahtelu. Kun verensokeri pysyy tasaisena eikä siinä tule korkeita huippuja ja vastavuoroisesti isoja pudotuksia, ei näläntunne pääse yllättämään varkain. Tähän liittyen, lisäetuna, seuraa tasaisempi vireystaso ja keskittymiskyky. Monelle on varmasti tuttua esimerkiksi lounaan jälkeinen äkillinen väsymys, joka ei ollut ollenkaan kaivattua, kun pitäisi pystyä antamaan parastaan töissä tai koulussa.


Proteiinilla on täysin uniikki kyky muihin makroravinteihin verrattuna ylläpitää lihasmassaa, huolehtien lihasproteiinin ylläpitämisestä vaikka keho olisi miinuskaloreilla, mitä käytännössä tehdään aina laihduttaessa tai dieetillä ollessa. Oleellinen seikka tässä on se, että kun ollaan dieetillä tai tarkoitus on kiinteytyä, tavoite on nimenomaan vähentää kehon rasvamassaa samaan aikaan lihasta säästellen. Lihakset ovat ne osa kehoa, joka antaa keholle sporttisen ja linjakkaan ulkomuodon, jota suurin osa tavoittelee laihdutusprojektillaan. Mikäli miinuskaloreilla ollessa elimistö ei saa tarpeeksi proteiinia, alkaa se käyttää helposti lihasta polttoaineenaan, mikä luonnollisesti taistelee vaikkapa kuntosalilla käyvän tavoitteita vastaan aivan täysin. Näillä tiedoin voisi siis sanoa, että riittävä proteiinin saanti on nimenomaan laihduttajalle ensiarvoisen tärkeää.


Mistä proteiinia sitten saa? Erityisesti eläinkunnan tuotteet, kuten liha, kala, kananmunat ja maitotuotteet sisältävät runsaasti proteiinia. Kasvikunnan puolelta mm. pavut, linssit sekä muutamat pähkinät sisältävät proteiinia, mutta valitettavasti kasviperäisten proteiinien aminohappokoostumus ei ole niin hyvä kuin eläinperäisillä proteiineilla, tarkoittaen sitä, että keho ei saa niin paljoa irti kasviproteiinista suhteessa eläinproteiiniin. Mikäli ravinnosta on haastavaa saada proteiinia tarpeeksi, voivat tässä auttaa suuresti ravintolisänä nautitut proteiinilisät, jotka ovat erittäin helppoja käyttää. Olemme aiemmin käsitelleet artikkelisarjassamme mm. heraproteiinia laajalti, johon voit tutustua tästä linkistä.


Loppuun on ilman muuta mainittava, että pelkällä proteiinin syömisellä ei yksistään pidetä pakettia kasassa. Esimerkiksi lihasmassan säästämiseksi on äärimmäisen tärkeää, että itse lihaksia käytetään säännöllisesti ja sopivalla rasituksella. Tällä tavoin keholle annetaan merkki, että lihakset ovat tärkeässä ja tarvitussa roolissa, jonka vuoksi niitä on hyvä pitää yllä ja huolehtia niiden toimintakunnosta. Säännöllinen, koko kehoa tasaisesti kuormittava voimaharjoittelu on tutkimusten mukaan paras keino tähän mutta mikä tahansa liikunta on tottakai parempi kuin ei mitään. Ja oli lajivaihtoehto mikä tahansa, on tärkeintä se, että harjoittelu on säännöllistä.

 


Betakaroteeni


Betakaroteeni on nykyisin terminä tuttu monelle ja yhdistetty auringonpalvontaan vahvasti, liittyen erilaisiin lupauksiin tasaisemmasta rusketuksesta kun betakaroteeni yhdistetään auringonottoon. Esimerkiksi erilaisissa kosmeettisissa tuotteissa käytetään betakaroteenia ulkoisesti, mutta löytyy tätä A-vitamiinin esiastetta myös vitamiinivalmisteistakin. Betakaroteeni on se ainesosa, joka antaa puna-oranssin värin eri kasveille.


Betakaroteeni on luonnon antioksidantti ja A-vitamiinin esiaste, josta elimistö valmistaa tarvitsemansa määrän A-vitamiinia. A-vitamiini suojaa ihoa sekä antaa lisäsuojaa aurinkoa vastaan, nopeuttaa ruskettumista sekä antaa kauniin rusketuksen. Yhdessä C- ja E-vitamiinien kanssa nautittuna sen on todettu myös mm. hidastavan vanhenemismuutoksia.


Betakaroteenin muita terveyshyötyjä ovat mm. sen elimistön puolustuskykyä tehostava vaikutus, muistin toimintaa tehostava vaikutus, keuhkojen vahvistaminen sekä sydämen toiminnan tukeminen. Betakaroteenin luonnollisia lähteitä ovat mm. porkkanat, mango, papaija, pinaatti, lehtikaali, kurpitsa ja aprikoosi. Lisääntyneeseen tarpeeseen on saatavilla myös ravintolisänä nautittavaa betakaroteenia.

 


Budbee X MWEBSTORE


Tilaa paketit suoraan kotiovellesi turvallisesti & nopeasti Budbeella!


100 % ilmastokompensoitu Budbee-kotiinkuljetus on nopea, edullinen, ympäristöystävällinen & turvallinen tapa tilata tuotteet suoraan kotiovellesi. Kotiinkuljetuksen hinta on vain 3,90 €, ja yli 59 € tilauksiin tarjoamme maksuttoman toimituksen!


Kuinka Budbee toimii?


  • Valitse ostoskorissa toimitustavaksi Budbee-kotiinkuljetus. Budbee-kotiinkuljetus on saatavilla tällä hetkellä Helsingin, Tampereen, Turun & Oulun alueella.*
  • Budbee aloittaa verkkokauppapakettien kotiinkuljetukset myös Lahdessa 7.4. ja Jyväskylässä 8.4!
  • Tilauksen jälkeen saat Budbeelta sähköpostin, jota seuraamalla voit seurata toimitusta ja ladata Budbee-applikaation älylaitteellesi.
  • Tilauksesi toimitetaan suoraan kotiovellesi. Budbee toimittaa lähetykset arki-iltaisin klo 17-22 välisenä aikana.
  • Saat tekstiviestillä linkin seurantaan, kun pakettisi on lähetetty varastoltamme. Paketti toimitetaan n. 1-3 arkipäivän sisällä tilauksestasi (Oulussa jopa saman vuorokauden aikana)
  • Linkin kautta voit räätälöidä toimitustasi ja täyttää toimitukseen liittyviä lisätietoja (esim. ovikoodi, soita ovikelloa tai koputa oveen ja jätä paketti ovelle). 
  • Voit seurata pakettisi kulkua reaaliajassa lähempänä toimitusajankohtaa.
  • Saat muistutusviestin n. 7 minuuttia ennen toimituksen saapumista.


*Toimitusalueet huhtikuussa 2021. Lisäämme toimitusalueita verkkokauppaamme sitä mukaa kun Budbee laajentaa toimintaansa, Jos Budbee ei näy ostoskorissa, emme valitettavasti voi vielä lähettää pakettiasi Budbeella.

 


Ravintokuitujen merkitys


Ravintokuitu tarkoittaa hiilihydraatteja, jotka eivät hajoa eivätkä näin myös imeydy suolistossa. Riittävästä kuidun saannista on monia hyötyjä. Kuitu esimerkiksi edistää suolen säännöllistä toimintaa sekä auttaa pitämään kolesterolin kurissa. Kuitupitoinen ruokavalio auttaa myös ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja. Kuitu hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, ruuan imeytymistä ja alentaa veren kolesterolipitoisuutta. Runsaskuituinen ruoka pitää kylläisyydentunteen pitkään yllä, mutta kuitu ei kuitenkaan sisällä juurikaan energiaa.


Ravintokuitua on kahdenlaista, liukenematonta ja liukoista. Liukoinen kuitu geeliytyy veden kanssa ja lisää kylläisyyttä. Se hidastaa myös verensokerin nousua ja vähentää huonon kolesterolin määrää. Liukoista kuitua on esimerkiksi kaurassa sekä monissa kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa. Liukenematon kuitu sitoo vettä ja pehmentää ja lisää suolessa kulkevaa massaa. Näin se auttaa myös edistämään suolen toimintaa ja ehkäisemään ummetusta. Liukenematonta kuitua on esimerkiksi leseissä sekä juureksissa ja monissa kasviksissa.


Kuitu toimii myös ravintona suoliston omille mikrobeille, jotka ovat tärkeä osa muun muassa elimistön immuunipuolustusta. Osa mikrobeista tuottaa kuiduista omassa aineenvaihdunnassaan lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat monin tavoin hyödyllisiä terveydelle.


Runsaasti kuitua sisältävän ruokavalion yhteydessä on muistettava myös juoda riittävästi vettä, joka "voitelee" kuidun etenemistä. Ravintokuitu ei ole erityisen energiapitoista, ja se auttaa myös pitämään olon kylläisenä. Painonhallinnassa riittävä kuidun saanti onkin tärkeä tekijä. Joillekin tietyt kuidunlähteet voivat aiheuttaa vatsanpuruja, joten kuitua kannattaa lisätä ruokavalioon maltilla ja vatsaa kuulostellen. Kaura sopii useimmille herkkävatsaisillekin. Kuidun päivittäinen saantisuositus aikuisille on 25–35 grammaa.

 


Kalsium


Kalsium on mineraali, jota tarvitsevat elimistön kaikki solut. Kalsium säätelee monia tärkeitä elintoimintoja, esimerkiksi sydämen, lihasten ja hermoston toimintaa. Jos kalsiumin saanti on niukkaa, luustosta irtoaa kalsiumia kehon tärkeiden elintoimintojen turvaamiseksi. Tämän vuoksi kalsiumin saanti on luuston kestävyyden kannalta erittäin tärkeää. Runsaan kalsiumin saannin on myös todettu hidastavan luun haurastumista naisilla ennen vaihdevuosi-ikää, vaihdevuosien jälkeen ja vanhemmalla iällä.


Aikuisen luustossa kalsiumia on noin kilon verran ja osa siitä vaihtuu päivittäin luun uudismuodostuksen seurauksena, siksi aikuinenkin tarvitsee ruokavaliosta kalsiumia päivittäin. Raskaus ja imetys sekä vaihdevuosien kiihtynyt luukato lisäävät naisten kalsiumin tarvetta miehiin verrattuna.


Kalsiumin imeytyminen on tehokkainta silloin, kun tarve on suurimmillaan, esimerkiksi kasvuiässä ja raskauden tai imetyksen aikana. Iän myötä kalsiumin imeytyminen heikkenee. Ylimääräinen kalsium erittyy elimistöstä munuaisten kautta, joten runsaskaan kalsiumin saanti ruokavaliosta ei johda liikasaantiin. Esimerkiksi maitotuotteet, pähkinät ja viherkasvit ovat hyviä kalsiumin lähteitä ruokavaliossa.


Aikuisten kalsiumin saantisuositus on noin 800 mg päivässä. Esimerkiksi lasillisessa riisi- tai kaurajuomaa 120 mg/100ml, 50 grammassa manteleita 138 mg ja 100 grammassa mustaherukoita 72 mg kalsiumia.

 


Viherjauheet


Viherjauheiden käyttö on lisääntynyt valtavasti viime vuosien aikana terveystietoisten ihmisten keskuudessa, eikä syyttä, sillä runsaasta kasvisten nauttimisesta on todella paljon hyötyjä yleisestä olotilasta ihan suorituskyvyn boostaamiseen saakka. Kasvikset sisältävät luonnostaan runsaasti erilaisia vitamiineja, mineraaleja sekä fytoravinteita, joiden on kiistatta osoitettu edistävän terveyttä usealla eri tavalla.


Vihreistä kasviksista ja levistä uniikkina ravinteena saatava lehtivihreä eli klorofylli on elimistölle erinomainen puhdistus- ja rakennusaine. Lehtivihreä sitoo itseensä ympäristömyrkkyjä ja auttaa niitä kulkeutumaan pois elimistöstä. Esimerkiksi raskasmetalleja kulkeutuu kehoomme syödyn ruoan, ilmansaasteiden ja kosmetiikan mukana ja viherjauheiden ansiosta voimme auttaa kehoamme puhdistumaan näistä myrkyistä.


Viherjauheet ovat tiivistetyssä muodossa olevia sekoituksia erilaisia kasviksia, jotka ovat kylmäkuivattu ja jauhettu, tai joskus jopa mehusta kuivattu ja siten todella vahvaksi uutteeksi valmistettu. Etu tässä on se, että pienestä määrästä viherjauhetta saa valtavasti ravinteita verrattuna siihen, mikä määrä pitäisi syödä ihan tavallisia kasviksia sellaisenaan. Esimerkiksi paljon treenaavalla voi olla haastava jaksaa syödä kasviksia sitä määrää, mikä pitäisi ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että ei pysty syömään niin paljoa ruokaa. Treenaaminen ei kuitenkaan anna vapaudut vankilasta -korttia kasvisten saannin suhteen, eli esimerkiksi tässä tapauksessa viherjauheiden konsentroitu muoto saa täysin uuden arvon.


Toinen iso tekijä on se, että viherjauheet sisältävät usein kasvikunnan parhaimpia ravinnepommeja, mm. spirulinaa, chlorellaa ja ohranorasta, joita ei tavallisesta kaupasta löydy saatikka tule syötyä muuten ollenkaan. Täten voisi ajatella, että tällaisen valmisteen ruokavalioon lisäämällä, kokonaisruokavalio ottaa diversiteetissä ja ravintotiheydessään ison askeleen eteenpäin. Esimerkiksi pelkästään chlorella ja spirulina ovat käytännössä leviä, joita ei varmasti ihan jokaisen arkisesta kauppakassista löydy.

 


Tekeekö vaa'an lukema ihmisen onnelliseksi?


Hyvinvoinnin ensimmäisenä mittarina pidetään usein vaa-an lukemaa. Vaakalukeman pienentämisestä on kirjoitettu ja puhuttu iät ja ajat ja paljolti on annetty ymmärtää, että kun vaakalukema saadaan tiettyihin raameihin, on niin sanotusti elämän pelin fyysinen osasto pelattu läpi. Toinen vaakalukemaan liittyvä mittari on BMI eli body mass index, suomeksi painoindeksi. Tällä luvulla ilmoitetaan henkilön pituuden suhde painoon. Onko asia niin, että pelkästään numeerisesti tarkasteltuna ihmisen hyvinvointi on täysin määriteltävissä, vai onko tarinassa mahdollisesti muitakin puolia?



Ensimmäisenä on todettava kaikista oleellisin, että jos laittaa kaiken huomionsa pelkästään vaakalukemaan sen sijaan että katsoo itseään peilistä eli miltä tilanne kirjaimellisesti oikeasti "näyttää", jää totuudesta isoin pala puuttumaan. Laihdutuksesta tai kiinteytymisestä puhuttaessa tarkoitetaan aina rasvamassan vähentämistä ja lihasmassan säilyttämistä. Nimenomaan lihakset antavat keholle sporttisen, ryhdikkään muodon ja olemuksen, jota suurin osa painonpudotusurakkaan lähtiessään tavoittelee. Tärkeää on huomata se, että lihas painaa aina enemmän kuin rasva, kun niitä verrataan keskenään kuutiotilavuudeltaan. Eli tästä on suoraan pääteltävissä se, että 180 senttiä pitkällä henkilöllä, jolla on lihasta runsaammin kuin samanmittaisella toisella henkilöllä, on vaakalukema tottakai suurempi. Tosiasiassa vaa-an perusteella "epäterveempi" - eli lihaksikkaampi henkilö tässä tapauksessa - henkilö voi olla huomattavasti atleettisempi, omata kapeamman vyötärön ja on muutenkin terveempi kuin toinen, kevyempi henkilö. Tästä päästään myös siihen tosiasiaan, että perinteinen henkilövaaka ei kerro kehonkoostumuksesta yhtään mitään, joka ylempänä hyvin havainnollistettiin. Nykypäivänä markkinoille on tullut uusia digitaalisia vaakoja, jotka voivat antaa jotakin osviittaa rasvamassan määrästä, mutta parhaassakin tapauksessa nämä ovat vain suuntaa-antavia lukemia.



Mittanauhan käyttö on painonpudotusprojektissa hyvä apuväline, sillä sen avulla pystyy tarkkailemaan, muuttuuko keho siihen suuntaan mihin haluaa. Useimmiten housukoon pienentäminen tai johonkin toiseen vaateparteen mahtuminen on kiinni esimerkiksi vyötärönympäryksestä, josta ei vaakaa tuijottamalla saa mitään käsitystä, viitaten ylläolevaan osioon; henkilö voi olla lihaksikas ja suhteellisen painavakin, mutta vyötärö ja lantio voi olla samaan aikaan suhteellisen kapeita, jolloin tavoitevaatteeseen mahtuminen on huomattavasti mutkattomampaa aiempaan verrattuna. Keskivartalo on kuitenkin lähes kaikilla ihmisillä biologisista ja anatomisista syistä se paikka, mihin keho haluaa rasvaa kerryttää ensimmäisenä (ja useimmiten juuri se ikävin paikka mikäli ihmiseltä itseltään kysytään). Tottakai mittanauhalla saa myös tarkan käsityksen muidenkin kehonosien muuttumisesta. Toisin sanoen mittanauha on erinomainen työkalu projektin etenemisen seuraamisessa.



Vaakalukeman tuijottamiseen ja kehonpainon seuraamiseen päivittäisellä tasolla liittyy sellainenkin ilmiö, että keho säätelee esimerkiksi nestepitoisuuttaan runsaasti päivästä päivään. Käytännössä tämä voi näkyä siten, että jonain päivänä painosi on normaalista poiketen 1,5 kiloa pakkasella (josta olet tottakai innoissasi), ja heti seuraavana päivänä painoa on tullut yhtäkkiä 2 kiloa lisää, mikä saa taas motivaation pohjalukemiin. Tosiasiassa kuitenkin keho ei muodosta kiloa rasvaa yhdessä yössä, ei edes yhdessä (tai kahdessakaan) päivässä. Tästä johtuen painoa ei kannattaisi siis seurata päivittäistasolla, vaan mikäli painoaan haluaa ylipäätänsä tarkkailla, on viikko- ja kuukausitasolla tehtävä arviointi huomattavasti järkevämpää; tällä tavoin saat kokonaiskuvasta huomattavasti paremman näkemyksen.



Hyvinvoinnista puhuttaessa jäisi tarinasta valtava osa puuttumaan, jos katsottaisiin pelkästään, miltä tilanne näyttää ulkoa käsin. Tosiasiassa kuitenkin iso osa ihmisistä, jotka alkavat viemään terveyttään ja hyvinvointiaan parempaan suuntaan, lähtee projektiin sen vuoksi, että olo on ollut pidemmän aikaa - erinäisistä syistä - vetämätön, väsynyt, raskas, tukala tai muulla tavoin ei-toivottava. Toinen iso syy on esimerkiksi se, että iän ja painonnousun myötä havaitsee, ettei pysty enää tekemään asioita fyysisesti samalla tavalla kuin aiemmin (= suorituskyvyn lasku), mikä voi olla hyvinkin herättävä kokemus. Eli lähtötekijät ovat monessa tapauksessa erit kuin pelkästään ulkonäkökeskeiset. Toki projektin etenemisen myötä myös ulkomuoto muuttuu entiseen nähden huomattavasti, mutta se ei välttämättä ole kaikille ensisijainen tavoite. Eli pelkästään visuaalisten tulosten lisäksi kannattaa ehdottomasti tarkkailla esimerkiksi näitä asioita:


  • Istuvatko vaatteesi paremmin?
  • Onko ryhtisi parempi?
  • Oletko vahvempi?
  • Liikutko paremmin?
  • Palaudutko treeneistä ja arjen rasituksista nopeammin?
  • Oletko virkeämpi?
  • Riittääkö energiaa myös työpäivän jälkeen?
  • Oletko itsevarmempi?
  • Stressaatko vähemmän tai käsitteletkö stressiä paremmin?
  • Toimiiko vatsasi paremmin?
  • Nukutko paremmin?
  • Ymmärrätkö enemmän hyvinvoinnistasi?
  • Suhtaudutko ruokaan paremmin?
  • Onko sinulla parempi olo?


Ylläolevia kysymyksiä on hyvä esittää rehellisesti itselleen aina aika-ajoin projektin aikana. Voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon "sisäistä" kehitystä on tapahtunut jo lyhyessäkin ajassa. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin samaa mieltä siitä, että päivän läpi kestävä hyvä vireystaso (josta riittää myös treeniin asti) on tärkeämpi tekijä kuin 1-2 kiloa pienempi vaakalukema. Ja sanomattakin on selvää, että kun nämä hyvät vaikutukset kasaantuvat ajan myötä, tapahtuu muutosta varmasti myös ulkoisestikin.



Vaaka ei ole täysin turha laite painonpudotusprojektia seuratessa ja varsinkin, jos painoa (= rasvamassaa) on kertynyt runsaasti, voi siitä saada jonkin verran kuvaa projektin etenemisestä. Mutta mikäli tavoitteena on virkistää omaa oloa, lisätä fyysistä toimintakykyä, kiinteyttää kehoa, hankkia lisää lihasmassaa ja kaventaa vyötäröä samalla, voi vaa-an käytännössä unohtaa kokonaan. Oleellisempaa on seurata omaa olotilaa, suorituskykyä, vireystasoa, unenlaatua sekä peilikuvaa. Myös mittanauhaa voi aika-ajoin käyttää apuvälineenä. Ja lopuksi mainittakoon: mikäli stressaa jatkuvasti tuloksien puuttumisesta tai hitaasta etenemisestä, tekee tällä pahemmin hallaa omalle projektilleen sen sijaan, että keskittyy vain tekemään oikeita asioita ja nauttimaan matkasta.

 


Rasvanpolttajat dieettaamisen apuna


Käytännössä "rasvan polttaminen" tarkoittaa yksinkertaisesti rasvamassan käyttöä energiaksi. Tähän pääsee käsiksi muutamilla tavoilla, joista varmasti yleisin on ravinnon kalorivajeen kautta. Toinen yleinen tapa on ruokavalion muokkaaminen tietynlaiseksi, jotta keho nimenomaan joutuu käyttämään rasvaa energiaksi hiilihydraattien puutteessa (=ketoosi). Tietyillä treenityyleillä ja esimerkiksi kylmä-adaptaatiolla näyttäisi olevan myös vaikutusta rasvanpolttoon. Lisäravinnemarkkinoilla on nykyisin tarjolla useita erilaisia rasvanpolttajia tukemaan rasvanpolttoa näiden muiden mekanismien ohella. Mitä rasvanpolttajat oikein ovat ja mitä ne tekevät?


Rasvanpolttajat ovat useimmiten kapselimuotoisia valmisteita, joiden toimintaperiaatteena on nimensä mukaisesti polttaa rasvaa kehosta, tai auttaa siinä muiden toimien (ruokavalio, liikunta) ohella. Mekanismeina ovat mm. termogeneesi eli tehostuneen kehon lämmöntuoton aiheuttama rasvanpoltto, näläntunteen hillitseminen sekä tehostunut rasvasolujen mobilisointi kehon käytettäväksi. Rasvanpolttajat ovat erityisen suosittuja dieeteillä eli jaksoilla, jolloin päätavoite on kehon rasvamassan vähentäminen. On myös yleisesti hyväksi havaittu tapa, että rasvanpolttajat otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun "perinteisiä" tapoja (liikunta ja ruokavalio) on toteutettu jo jonkin aikaa. Rasvanpolttajia on järkevintä käyttää kuuriluontoisesti, eli esimerkiksi dieetin keston ajan, tai mikäli dieetti on pitkä, osia siitä.


Yleisimpiä rasvanpolttajissa käytettyjä ainesosia ovat vihreäteeuutteet, kofeiini, karnitiinin eri muodot sekä erilaiset yrtit ja adaptogeeniset kasvit. Usein nämä ainesosat ovat myös piristäviä, eli ne kannattaa ajoittaa joko aamuun tai harjoittelun yhteyteen suuremman metabolisen vaikutuksen vuoksi. Suurin osa rasvanpolttajista sisältää useita erilaisia ainesosia ja erilaisia määriä, joten kannattaa aina lukea tarkkaan, mitä tuote sisältää ja kuinka paljon, jolloin voi varmistua tuotteen toimivuudesta.

 


Balanstri - Huippuluokan Omega-3-valmisteet!


Balanstri Omega-3: tutkittu, turvallinen & tehokas!

Balanstri on kotimainen Omega-3-tuotteiden valmistaja, jonka tavoiteena on tuottaa paras mahdollinen tuote turvaamaan elimistön toiminnan kannalta tärkeiden ja välttämättömien omega-3-rasvahappojen (EPA ja DHA) riittävä päivittäinen saanti.

Rasvahapot huolehtivat monista fysiologiselle terveydelle välttämättömistä toiminnoista.  

Balanstri-tuotteiden raaka-aine, syvänmeren kalojen puhdistettu omega-3 -öljy sisältää runsaasti välttämättömiä EPA- ja DHA- rasvahappoja ja kylmäpuristetun extra-neitsytoliiviöljyn vahvat polyfenolit parantavat rasvahappojen imeytyvyyttä sekä suojaavat niitä tehokkaasti hapettumiselta.

Löydät Balanstri-rasvahapot sekä raikkaan piparmintun että täyteläisen mangon makuisena, ja lisäksi voit testata Omega-3-pitoisuudet helposti kotona Balanstri Rasvahappotestillä.
 


Black Stuff - Ravintolisien uusi Musta!


Kun yli 100 biljoonaa mikrobia ruoansulatuskanavassasi voivat hyvin, tunnet sen!

Black Stuff on vahva antioksidanttinen polyfenoliyhdiste, joka on kehitetty tukemaan
suoliston hyvinvointia ja palauttamaan suoliston mikrobiomi mahdollisimman lähelle sen
luonnollista tilaa.

Kun treenaat kovaa, syntyy kehoon lisääntyvästi vapaita radikaaleja. Kun elimistölle
välttämättömiä vapaita radikaaleja syntyy liikaa, alkavat ne taistella elimistöäsi vastaan.
Vapaiden radikaalien aiheuttamilta soluvaurioilta ja sairauksilta voit välttyä poistamalla niitä
tehokkaasti kehostasi. Antioksidantit suojaavat vapaiden radikaalien hailtoilta.

Black Stuffissa yhdistyy koivun ja metsän maaperän tehoaineet, jotka nostavat
polyfenolipitoisuudet pilviin. 100 grammaa Black Stuffia sisältää 11540mg polyfenoleita.

Black Stuff sisältää ligniiniä, lignofenoleita, humus-ja fulvohappoa.

Black Stuff saatavilla verkkokaupastamme sekä kapseleina, että jauheena!
 


Ulkoilun hyödyt


Suomalaiset ovat tunnetusti ulkoilukansaa ja kaikki ovat varmasti joskus kuulleet, kuinka ulkoilu ja ulkona oleminen on tärkeää omalle hyvinvoinnille. Nykypäivänä ulkoilu vaatii usein erillistä ajankäyttöä juuri sitä varten, siinä missä vain sata vuotta sitten suurin osa päivän aktiviteeteista tapahtui ulkona, satoi tai paistoi. Miksi ulos kannattaisi ylipäätänsä mennä tieten tahtoen sitten?


1. Kasvatat D-vitamiinin määrää kehossasi: D-vitamiinia kutsutaan joskus auringonpaistevitamiiniksi, syystä. Auringonvalo käynnistää ihoon osuessaan mutkikkaan prosessin, joka lopulta johtaa vitamiinin biologisesti aktiivisen muodon syntymiseen. Epidemiologisissa tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella sillä voi olla suojaavia vaikutuksia osteoporoosia, syöpää, masennusta sekä sydän- ja aivoinfarkteja vastaan.


2. Saat enemmän liikuntaa: Aktiivinen liikkuminen on mahdollista ilman ulkoiluakin. Useat ihmiset harrastavat liikuntaa sisätiloissa, joko kuntosaleilla tai kotonaan. Ulkoilu itsessäänkään ei ole aktiivisen liikunnan tae – lämpimänä kesäpäivänä rannalla ihmisten aktiviteetti koostuu usein lähinnä ajoittaisesta kääntymisestä tasaisen rusketuksen varmistamiseksi. Jos kuitenkin vietät aikaasi ulkoillen, tarkoittaa se väistämättä vähemmän kulutettua aikaa television ja tietokoneen edessä ja enemmän kävellen, pyöräillen, tehden pihatöitä ja muita asioita, jotka laittavat kehomme liikkeelle.


3. Mielialasi kohoaa: Valolla on taipumus kohottaa ihmisten mielialaa. Jollet asu lasitalossa tai käytä kirkasvalolamppua, tarjoaa ulkoilu enemmän valoa kuin sisätilat. Auringonvalossa on myös runsaasti erilaisia valospektrejä, kuten luonnollista ultraviolettisäteilyä sekä infrapunaa, joilla on lukuisia terveysvaikutuksia mm. hormoneille. Myös liikunnan on osoitettu rentouttavan ja kohottavan ihmisten mielialaa, joten jos korvaat passiiviset ajanvietteesi ulkoliikunnalla, on tuloksena entistä enemmän hymyä ja naurua.


4. Keskittymiskykysi paranee: Tutkijat ovat raportoineet, että ADHD-diagnosoidut lapset kykenevät keskittymään paremmin vietettyään ensin aikaa ulkona. On selvää, että lapsille tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voida suoranaisesti soveltaa aikuisiin, oli heillä sitten ylivilkkaushäiriötä tai ei. Mutta jos kuulut siihen suureen joukkoon, jolla on jonkinasteisia keskittymisongelmia, voi luonnossa liikkuminen olla kokeilun arvoista. Siitä voi nimittäin olla suurta hyötyä.


5. Saatat parantua nopeammin: Pittsburghin yliopiston tutkijat raportoivat useita vuosia sitten, että luonnonvalolle altistetut selkärankaleikkauspotilaat kokivat vähemmän kipua ja stressiä sekä käyttivät vähemmän kipulääkitystä toipuessaan. Vielä vanhempi tutkimus osoitti, että ikkunasta näkyvällä maisemalla on vaikutus potilaan parantumisnopeuteen. Ikkunat ja maisemat ovat tietenkin eri asia kuin ulkoilu, mutta mitä luultavimmin raittiin ilman lisäämisellä toipumisyhtälöön ei ole haittavaikutuksia toipilaalle, vaan se voi jopa auttaa paranemisessa.

 


Liikunta elämäntapana


Monet aloittavat kuntoilun sillä ajatuksella että jatkan kunnes paino on pudonnut X kiloa ja sitten olen saavuttanut tavoitteeni. Totuus kuitenkin on, että ne kilot tulevat takaisin, jos ei tee elämässään pysyviä muutoksia. Samaten lihakset heikentyvät jos niitä ei käytetä. Myöskään lenkkipolulla askel ei nouse samaan malliin, jos lenkkareita ulkoilutetaan kerran kolmeen kuukauteen. Tavoitteiden asettaminen ei ole huono tapa missään nimessä, mutta on tärkeää huomata, että niiden jälkeenkin elämä jatkuu. Olemme aiemmassa artikkelissamme käsitelleet tavoitteiden asettamista ja eritoten painonpudotusta, mikä on monelle tyypillisin lähtökohta liikunnallisten harrastusten pariin siirryttäessä. Jutun voit lukea tästä: Menestyksekkään painonpudotuksen kulmakivet.


Tahdonvoiman ja itsekurin tarpeellisuudesta puhutaan paljon liikunnan säännöllisyyteen ja/tai painonhallintaan liittyen, mutta lopun viimein nekään eivät riitä ikuisesti. Toisaalta taas liikkuminen ja hyvät ruokailutottumukset ovat niin tarpeellinen ja jokapäiväinen asia, että olisi ikävää, jos joka päivä joutuu pakottamaan itsensä tekemään näitä asioita. Ainoa kestävä ratkaisu täten on tehdä näistä elämäntapa ja tapa yleensäkin, joka tapahtuu ilman, että joutuu käyttämään ylimääräistä energiaa niiden toteuttamiseen.


Liikunnan ilo on käsitteenä kaikille varmasti tuttu mutta osittain se on hieman inflaation kokenut termi. On ymmärrettävää, että mikäli on ollut liikkumatta säännöllisesti useamman vuoden ajan, ei tämä mainittu ilo varmasti löydy heti aluksi. Varsinkin alkuvaiheessa joutuu käyttämään tahdonvoimaa ja motivoimaan itseään liikkeelle, mutta on tärkeää yrittää löytää tekemisestä itsestään iloa ja nautintoa. On selvää, että jatkon kannalta ajatellen liikkeellelähteminen on huomattavasti todennäköisempää, kun työpäivän jälkeen odottaa pääsevänsä liikkumaan kuin inhoavansa ajatusta yhdestä pakollisesta askareesta vielä töiden jälkeenkin. Liikunnassa - kuten monessa muussakin asiassa elämässä - säännöllinen tekeminen on oleellisempaa kuin yhden päivän sankarillinen suorite.


Liikunta on elämän mittainen matka, josta on hyvä pitää kiinni. Välillä voi tulla jaksoja, jolloin ei syystä tai toisesta pääse liikkumaan sitä määrää mitä haluaisi tai pitäisi, mutta tämän ei kannata antaa lannistaa.  Vaikka välillä tulisi heikkoja hetkiä, se ei tarkoita että kaikki olisi menetetty. Toisaalta taas himoliikkujalle elämän kiireiden aiheuttama treenitön jakso voi tehdä hyvääkin, sillä ilman riittävää lepoa keho ei kerkeä palautua ja vahvistua tehdyistä harjoituksista. Muista, että noudattamalla terveellistä ruokavaliota, lepäämällä tarpeeksi ja liikkumalla säännöllisesti teet itsellesi huomista varten mitä merkittävimmän sijoituksen.

 


Kahvi ja sen hyödyt


Kahvi on kahvipensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana juotava nautintoaine. Kahvi sisältää kofeiini-nimistä alkaloidia, joka on kenties kahvin tunnetuin ainesosa. Kofeiinin lisäksi tosin monet muutkin kahvin sisältämät yhdisteet toimivat piristävinä. Kahvi sisältää myös paljon erilaisia polyfenoleja, joita nimenomaan marjat sisältävät runsaasti.


Tutkimuksissa kahvin juonti on yhdistetty mm. sydän- ja muistisairauksien riskien pienenemiseen, diabetekselta suojaamiseen ja mahdollisesti Parkinsonin taudin sairastumisvaaran vähenemiseen. Kofeiinilla taas on havaittu hyötyjä urheilusuorituksen yhteydessä nautittuna, mm. maksimaalisen voimantuoton ja räjähtävyyden lisäämiseksi. Kofeiini - ja mahdollisesti kahvin muutkin yhdisteet - näyttäisivät myös edistävän rasvanpolttoa erityisesti liikuntasuorituksen yhteydessä.


Kofeiinin puoliintumisaika on noin 5-6 tuntia. Tämä tarkoittaa, että kyseisen aikajakson jälkeen elimistössä on puolet jäljellä nautitusta kofeiinimäärästä. Eli jos nautit aamulla kello 9 ison kupin kahvia (150 mg kofeiinia), kello 15 aikaan siitä on n. 75 mg jäljellä, kello 21 37 mg jne. Useimmiten hyvänä nyrkkisääntönä pidetään ettei kahvia nautittaisi iltapäivän jälkeen enää, jottei yöuni häiriintyisi.


On myös tärkeää huomata, että ihmisillä on yksilöllisiä eroja kofeiinin käsittelyn suhteen; jotkut ovat nopeampia metaboloimaan kofeiinia, joillakin taas jopa aamulla nautittu kahvi voi häiritä seuraavan yön unta. Kofeiini hidastaa ennen kaikkea kortisolin poistumista elimistöstä, jonka erittyminen lisääntyy huomattavasti aamulla ja vähenee iltaa kohden. Kortisoli pitää kehon ja mielen vireänä, joten on helposti pääteltävissä, ettei sen liiallinen määrä elimistössä ole hyväksi nukkumaanmenon aikaan. Myös raskaana olevien on syytä välttää kahvin juomista.

 


HIIT-harjoittelu ja sen hyödyt


HIIT-treenaaminen (High Intensity Interval Training) on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan todella suosittu harjoittelumuoto monista eri syistä: lyhyet mutta tehokkaat treenit, korkea intensiteetti, rasvanpoltto ja termogeeninen vaikutus elimistöön, endorfiinipommi treenin jälkeen jne. Yleisiä suosittuja HIIT-treenimuotoja ovat esim. Tabata-sarjat isoja moninivelliikkeitä käyttäen (kyykyt, burpeet, hypyt yms.) tai esimerkiksi mäki- ja porrasjuoksu.


HIIT-harjoittelun yhtenä suurimmista eduista on nimenomaan korkean intensiteetin mahdollistama lyhyt kesto: esim. Tabata-sarja kestää yhteensä 4 minuuttia ja sen on havaittu oikein tehtynä vastaavan jopa 30 minuutin tasavauhtista lenkkiä. HIIT-harjoittelussa on myös mielenkiintoista sen samanaikainen aerobista ja anaerobista kuntoa kohottava vaikutus, sekä mitokondrioiden määrän lisääminen, joka tarkoittaa käytännössä elimistön "energiageneraattoreiden" lisääntymistä.


HIIT-harjoittelu on nimensä mukaisesti korkean intensiteetin treeniä, jossa ideana on käyttää maksimaalista/submaksimaalista tehoaluetta lyhyen ajan. HIIT-treeniä ei siis kannata tehdä väsyneenä tai kun tiedät, että et saa kehosta irti tehoja kunnolla. HIIT on harjoittelumuotona vastakohta pitkään vallalla olleelle tasatahtiselle harjoittelulle, kuten lenkkeily ja hiihto. HIIT:n hienous toisaalta onkin siinä että se ei vaadi lajin muuttamista tai uuden opettelua, pelkästään tehoalueita ja treenin rakennetta muutetaan.


Jos haluat kokeilla erittäin toimivaa ja tehokasta HIIT-harjoitusta, on burpee Tabata yksi klassisimmista HIIT-treeneistä: 4 minuutin ajan, 20 sekuntia työtä ja 10 sekuntia taukoa. Kierroksia kertyy yhteensä siis kahdeksan. Aina 20 sekunnin ajan teet siis burpeeta/yleisliikettä, ja kellon soidessa lepoajalle (10 sekuntia) lepäät sallitun ajan. Sitten taas uusi kierros jne. Kun 4 minuuttia on täynnä, treeni on valmis. Tsemppiä!

 


Miten noudattaa terveellisiä elämäntapoja juhlapyhien aikana?


Juhlapyhät ovat monelle terveellisiä elämäntapoja noudattaville tai harjoitteleville haastavaa aikaa, kun houkutuksia huonommille valinnoille on joka puolella, aina sopimattomista ruoka-aineista alkoholiin ja muihin sokerijuomiin asti. Pieni harhautuminen polulta ei kaada projektia kokonaan kumolleen, mutta muutaman päivän kestävä hurvittelu voi silti tuntua olotilassa usean päivän ajan, vaikeuttaa terveisiin elämäntapoihin palaamista ja pahimmillaan tehdä projektin edistymiseen pitkän taantuman. Mitä voi sitten tehdä, jotta voi nauttia juhlapyhistä mutta samalla kuitenkin pitää huolta, että arkeen palatessa ei ole ottanut takapakkia useammalla viikolla?



Kaikkea mutta sopivasti


Juhlapöydässä on usein monenlaista tarjolla, sekä parempia että huonompia vaihtoehtoja. Kaikkea kannattaa ja voi maistaa kohtuudella. Fiksu tapa on siis, että testaa kaikkea vähän ja jos pitää jostain, ottaa sitä sitten hiukan enemmän, sen sijaan että santsaa kerralla kaikkea paljon. Usein tässä käy niin, että vaikka jostain ei pidä eikä jaksaisi sitten syödä kaikkea, ei viitsi jättää kuitenkaan lautaselle ruokaa ja syö sen sitten joka tapauksessa tyhjäksi. Hyvä ohjenuora on myös, että pyrkii santsaamaan laatuun määrän sijaan.



Nuku


Uni on lääkkeistä parhain, oli tavoitteesi mikä tahansa. Usein arkena unet meinaavat jäädä vähemmälle, minkä takia univelkaa on hyvä poistaa juhlapyhien aikana. Kaiken lisäksi riittävä uni pitää greliinin ja leptiinin - nälkä- ja kylläisyyshormonien - tasapainon kunnossa, jolla varmistat ettei tule syötyä liiaksi ylipäätänsä. Riittävä ja laadukas uni tehostaa myös aineenvaihdunnan toimintaa, joka pitää kropan tehokkaana energiankäyttäjänä. Uni on muutenkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kulmakiviä ja se ei kaiken lisäksi maksa yhtään mitään. Juhlapyhät ovat useille loma-aikaa tai vähintäänkin vapaata, joten silloin kannattaa ottaa unen parantavista voimista kaikki irti!



Liiku


Liikunnan tarjoamia hyötyjä ei voi korostaa tarpeeksi. Sen lisäksi että se tuo hyvän olon ja virkeän mielen, antaa liikunta keholle mahdollisuuden käyttää juhlaruoista saatua polttoainetta. Tällä tavoin pystyt myös vähentämään kaloreiden kertymistä vääriin paikkoihin kehossa. Juhlapyhät ovat myös hyvää aikaa erityisesti ulkoiluun ja uusien asioiden kokeiluun, eli ei ole pahitteeksi käydä vaikkapa luonnossa kävelyllä tai järvellä soutelemassa.



Alkoholi


Juhlat ja alkoholi tapaavat usein mennä käsi kädessä, eli juhlien aikaan alkoholia on tarjolla ja sitä myös käytetään sitten. Liian pitkäksi venähtäneen illan taas huomaa sitten seuraavana aamuna ja viestit omasta kehosta kyllä kertovat, tuliko juomia nautittua liikaa. Alkoholin suhteen, erityisesti, kohtuutta kannattaa harjoittaa. Ruokailun lomassa saattaa helposti huomaamattaan juoda useamman alkoholiannoksen, eli omaa alkoholinkulutustaan kannattaa seurata tarkkaan. Alkoholi on myös siitä petollinen, että se sisältää kaloreita runsaasti (hieman riippuen alkoholilajista) ja maksan täytyy ensimmäisenä käsitellä alkoholijuomien etanoli, joka vaikuttaa taas rasvojen ja hiilihydraattien imeytymiseen.



Veden juonti


Tämä kohta liittyy vahvasti myös edelliseen aiheeseen. Veden juonti on kriittisen tärkeää aineenvaihdunnan, nestetasapainon ja yleisen olon kanssa. Kaikki varmaan tietävät miltä tuntuu, jos on ottanut illalla muutaman alkoholiannoksen liikaa ja unohtanut samalla veden juonnin. Erityisesti alkoholia nauttiessa veden juomista ei voi riittävästi korostaa. Eräs mainitsemisen arvoinen asia on myös, että mikäli kehon nestetasapaino ei ole kunnossa, saattaa helposti luulla kehon viestejä nesteen tarpeesta nälän tunteeksi, jolloin tulee syötyä yli oman tarpeen.


Näillä vinkeillä pystyy nauttimaan juhla-ajoista mutta samalla pitämään myös huolta siitä, ettei oma terveysprojekti ota isoa takapakkia. Vanha viisaus pitää paikkansa tässäkin asiassa: kohtuus kaikessa.


 


Menestyksekkään painonpudotuksen kulmakivet


Painonpudottaminen on pitkäpinnaista puuhaa, jossa - riippuen projektin laajuudesta ja tavoitteesta - voi mennä jopa vuosia, jotta keho pystytään saattamaan siihen tilaan, johon halutaan pyrkiä. Sanavalinnat tässä voi vaikuttaa hiukan erikoisilta, mutta mikäli haluaa pysyviä tuloksia ja säilyttää terveyden samalla, painonpudotus on tärkeä tehdä kehoa kuunnellen ja kehon ehdoilla. Toinen vaihtoehto tästä on painonpudotuksen pakottaminen, esimerkiksi lisäämällä liikuntaa todella suuri määrä aikaisempaan nähden tai viemällä ruokavalio äärimmäisyyksiin, mutta usein näissä tilanteissa seurauksena on joko loukkaantuminen, motivaation nopea laskeminen tai huonommassa tapauksessa elimistön meneminen sekaisin, jota joutuu korjailemaan sitten myöhemmin ja pitkän kaavan kautta. Mitä asioita on siis otettava huomioon, jotta painonpudotus sujuu menestyksellä, on pysyvää ja maaliviivan ylitettyä voi vieläpä huoletta nauttia tuloksista?




1. Tavoite


Ensimmäinen askel painonpudotusprojektissa on ehdottomasti realistisen, saavutettavissa olevan mutta tarpeeksi merkityksellisen tavoitteen asettaminen, sekä sopivan haastavan mutta yhtä lailla saavutettavissa olevan aikatavoitteen. Suositeltavaa myös on, että nämä tavoitteet kirjoitetaan ylös itselle johonkin, missä ne ovat näkyvillä selkeästi ja muistuttamassa itseä siitä, mitä ollaan tekemässä. On myös näyttöä siitä, että kun tavoite kirjoitetaan fyysisesti näkyville ja sitä käydään aika ajoin vaikka edes katsomassa, pystyy tällä ikään kuin "säätämään" aivot taajuudelle, jossa tavoite pysyy kirkkaana mielessä ja mieli prosessoi runsaammin tavoitteen saavuttamista ja sitä varten tarvittavia toimenpiteitä.


Tavoitteen täytyy olla saavutettavissa, jotta sen eteen on mielekäs tehdä töitä ja pystyy näkemään edes mahdollisuuden sen saavuttamiseen, jotta tekemisen "liekki" pysyy yllä. Jos tavoite on taas liian helppo tai sen eteen ei tarvitse ponnistella, on siinäkin tapauksessa mahdollista menettää motivaatio, koska projektia ei näe haasteen puutteen vuoksi tarpeeksi merkityksellisenä. Oleellista on myös, että henkilö asettaa itselleen jonkin aikatavoitteen projektille. Mikäli ei aseteta mitään aikarajaa, voi painonpudotuksen suorittaa missä ajassa tahansa, eli suoraan - rehellisesti - sanottuna ei milloinkaan tai viimeistään ensi maanantaina ainakin. Eli toisin sanoen mikäli aikatavoitetta ei aseteta, projektilta puuttuu luonnollinen ja terve "paine", joka parhaimmillaan motivoi ja puskee eteenpäin tekemään oikeita asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Jos taas aikatavoite on liian tiukka, voi se vastavuoroisesti johtaa motivaation laskemiseen, kun projekti ei etenekään halutulla tavalla tai matkalla tulee muita mutkia, esim. sairastuminen. 




2. Oikeanlainen progression seuranta


Projektin etenemisen seuranta on tärkeää motivaation ylläpitämiseksi ja ennen kaikkea käytettävien metodien ja työkalujen toimivuuden arvioimiseksi. Liittyen osittain edelliseen osioon ja progression seurantaan, välitavoitteet ovat tärkeitä projektin etenemisen seurannan työkaluja ja samalla motivaattoreita, kun pääsee näkemään, että projekti oikeasti etenee. Välitavoite voi olla jokin tietty osa kokonaistavoitteesta, ja se voidaan aikatauluttaa yhtälailla osina kokonaistavoitteen aikataulusta. Käytännön esimerkkinä, jos tavoite on vaikkapa pudottaa 10 kk aikana 25 kiloa painoa ja juosta 10 kilometriä alle 1h aikaan, välitavoitteet voivat olla esimerkiksi 3kk kohdalla 15 kiloa / 10 kilometriä 1h 45 min aikaan sekä 6kk kohdalla 8 kiloa / 1h 20 min.


Oleellinen tekijä on myös oikeanlaiset progression seurannan välineet. Painonpudotuksessa luonnollisesti kilojen kariseminen on tärkeimmässä roolissa ja toki mieluusti vielä oikeasta osoitteesta, eli kehon rasvamassasta. Mutta mikäli näitä asioita tavoitellaan muusta välittämättä, voi päätyä tilanteeseen, jossa numerot menevät kyllä alaspäin mutta esimerkiksi yleinen vointi tuntuu huonolta, väsyneeltä tai voimattomalta. Nämä ovat merkkejä siitä, että selkeästi joitakin asioita ei tehdä oikein sillä hetkellä (mikäli tätä jatkuu pidempään). Toisaalta taas jos vaikkapa salitulokset ovat nousujohteisia mutta nivelissä tuntuu samaa tahtia lisääntyvää kipua, tehtävä harjoittelu ei selvästi ole nettovaikutukseltaan hyödyllistä. Eli projektissa edistymistä voi - ja pitääkin - seurata erilaisilla mittareilla. Samalla painonpudotus tehdään tasapainoisesti ja yleisen terveyden ehdoilla. 20 kilon pudotuksesta ei ole hyötyä kenelläkään, jos olo on vetämätön, pinna kireällä jatkuvasti ja polviakin kolottaa.




3. Maltti & pitkäjänteisyys


Vaikka maltti, rauhallisuus ja pitkäjänteisyys ovat nykypäivänä jonkinlaisen inflaation kokeneita hyveitä, ei niiden arvo - varsinkaan painonpudotuksessa - ole tosiasiassa pudonnut yhtään. "Maltti on valttia" on erittäin kulunut sanonta, mutta tässä tapauksessa se on tärkeä nostaa esille. Painonpudotus käytännössä on erittäin pitkäpinnaista puuhaa, jossa pysyviä tuloksia tehdään aina pidemmällä aikavälillä. Kuten alussakin korostettiin, mikäli haluaa nauttia projektin tuloksista myöhemminkin ilman stressiä, että paino kiipeää takaisin lähtöpisteeseen ja hieman ylikin, täytyy painonpudotus tehdä kehon ehdoilla, joka tarkoittaa sitä, että matkalle voi mahtua mutkia. Painonpudotus on käytännössä aina aaltoliikettä, eli pelkästään vuorokausitasolla tarkasteltuna paino sahaa hieman alas, vähän ylös tai pysyy samana. Tämän vuoksi - samalla edelliseen osioon liittyen - käytettävien metodien toimivuudesta ei ole järkevää vetää johtopäätöksiä vuorokausitasolla. Keholle pitää antaa aikaa mukautua uusiin käytäntöihin ja siten painonpudotusta täytyy tarkastella pidemmällä jaksolla, joka - yllättäen - vaatii malttia ja pitkäjänteisyyttä. On sanottu, että ylipaino ei kerry yhdessä tai edes muutamassa vuorokaudessa, vaan vaatii aikaa ja asioiden tekemistä pidempään väärällä tavalla (painonhallinnan näkökulmasta katsottuna). Vastavuoroisesti painon pudottaminen vaatii aikaa ja asioiden tekemistä pitkään oikealla tavalla.




4. Ruokavalio


Ruokavalio on isossa roolissa vaikka tavoitteena olisi jokin muukin fyysinen päämäärä kuin painonpudotus, mutta kehonkoostumuksen muuttamiseen ruokavalio on kiistatta kaikista tärkein työkalu. Oleellisinta on, että ruokavalio on itselle mieleinen ja mukava toteuttaa. Lisähyötyä saa tottakai, jos on valmiiksi käsitys vaikkapa siitä, että keho toimii paremmin hiilihydraattipitoisemmalla ruokavaliolla kuin rasvapainotteisemmalla. Mutta ruokavalion käytännön toteutuksen mielekkyys on ehdottomasti tärkein tekijä. Mikäli jokainen ateria, päivä ja viikko on työn ja tuskan, kohtuuttoman suunnittelun ja ajatuskapasiteetin rassaamisen takana, voi olla varma, että projekti pysähtyy tiukasti raiteilleen heti ensimmäisten haasteiden kohdalla. Esimerkiksi huonommin nukuttu yö, työkiireet, lapsen sairastuminen tai kodinkoneen rikkoutuminen voivat riittää katkaisemaan kamelin selän, ja sen jälkeen juna ottaakin suunnan kohti lähtöruutua.


Suurimmalle osalle arki on tarpeeksi haastavaa valmiiksi, jotta sikäli mukavasta asiasta, ruokailusta, olisi suotavaa tehdä vielä yksi päänvaiva lisää. Mielekkyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa ruokavalion sopivuutta itselle ruoka-aineiden, maun, makroravinteiden ja käytännön järjestelyiden (esim. eväsrasioiden kuskaus, ruokien tekeminen valmiiksi) suhteen. Tällä tavalla toteutettuna ruokailu on edelleen - vanhaan verraten - mukava asia mutta sitä on vain hiukan korjailtu parempaan suuntaan. Se, että haluaako ruokavalion malliksi ottaa keton, VHH:n, vegaanisen, paleon, sekaruokavalion tai välimerellisen pohjan, on asia erikseen ja jokaisen itsensä päätettävissä. Tässä(kin) tapauksessa mielekkyys on edelleen tärkein valinnan peruste.




5. Oikeanlainen, mielekäs liikunta


Liikunta ja liike ovat elimistön toiminnan kannalta välttämättömiä. Perinteisesti liikunta mielletään paljolti kalorien kuluttamiseen käytettävänä välineenä. Tosiasiassa esimerkiksi ihmisen nestekierto toimii pelkästään liikkeen avulla, sitä ei pumppaa mikään elin, kuten vaikkapa sydän tekee verelle. Liikunta on myös aivojen kehittymisen ja toiminnan kannalta kriittisen tärkeää. On tutkittu, että parempi kehon toimintakyky (lihasvoima, liikkuvuus, sydän- ja verisuonijärjestelmän kunto) vaikuttaa huomattavasti elinajan odotteeseen: mitä paremmassa kunnossa henkilö on, sitä todennäköisemmin hän elää pidempään ja terveenä.


Painonpudotuksen ja kehonkoostumuksen muuttamisen kannalta liikunnan merkitys myös kulutuksen kannalta (sekä tottakai lihaskasvun stimuloijana) pitää edelleen paikkansa. Oikeanlaisella liikunnalla pystyy jouduttamaan projektin etenemistä, sekä antamaan hieman joustoa ruokavalionkin suhteen. Tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, että kun liikuntaa lisätään sopivasti, pystytään mm. rasvanpolttoa tehostamaan. Erityisesti voimaharjoittelu, eli kuntosalitreeni, on todella hyvä työkalu painonpudotusta varten, sillä voimaharjoittelu signaloi kehoa pitämään kiinni lihasmassasta vaikka kalorit olisivatkin alle kulutuksen. Lisääntynyt lihasmassa myös lisää peruskulutusta, eli kehosi polttaa enemmän kaloreita riippumatta siitä, treenasitko vai et.


Vaikka tietyntyyppisistä treenimuodoista on erityisapua rasvanpolttoon (esim. HIIT-harjoittelu), oleellisinta on kuitenkin lähestyä liikuntaa samalla periaatteella kuin esitimme ruokavalionkin kohdalla. Eli mielekkäin tapa liikkua on kaikista paras, koska se on mitä luultavimmin se tyyli, josta pystyt pitämään helpoiten kiinni ja luomaan rutiinin sen ympärille. Ainoa asia, jota olisi jossain muodossa hyvä olla mukana, on voimaharjoittelu, koska sillä on kehonkoostumukselle suotuisten vaikutusten lisäksi niin paljon yleistä terveyttä ja toimintakykyä edistäviä vaikutuksia. Se, että onko se raudan kolistelun muodossa, kahvakuulailuna tai vaikkapa kehonpainotreeninä, on jokaisen itsensä päätettävissä.




6. Uni, lepo & stressinhallinta


Laadukas uni ja lepo on kriittisiä, jotta keho pystyy adaptoitumaan tehtyihin muutoksiin. Unen aikana tapahtuu kaikki korjaava toiminta, eli esimerkiksi lihaskudos korjaantuu, hormonijärjestelmä palautuu, aivot korjaavat itseään ja immuunijärjestelmä tehostuu. Ilman riittävää ja laadukasta unta käytännössä tehty työ menee hukkaan. Jokainen tietää miltä tuntuu, kun on nukkunut huonosti. Tutkimuksissakin on todistettu - varmasti kaikkien huomaama ilmiö - että kun on nukkunut huonosti tai liian vähän, on paljon helpompi tehdä huonompia ruoka-ainevalintoja tai jättää päivän liikuntasuoritteet tekemättä. Tämän lisäksi toki kehon palautumisjärjestelmä kärsii, kuten yllä käytiin läpi. Eli riittävä uni (aikuisilla 7-9h vuorokaudessa) on asia, johon kannattaa ehdottomasti tähdätä joka päivä.


Stressinhallinta ja lepo on toinen tekijä, joilla projektiin voi saada joko tuulta siipien alle tai kapuloita rattaisiin. Ihminen on yksi kokonaisuus ja esimerkiksi töistä aiheutuva stressi kantautuu myös muuhun elämään. Vaikka liikunnalla voi lievittää parisuhteen aiheuttamia ahdistuksia, ei se pidemmän päälle ole kestävä ratkaisu. Kortisoli on hormoni, joka on elämän kannalta äärimmäisen tärkeä, mutta kuten moni muukin asia, liiallisissa määrin hyvin haitallista. Kortisolia erittyy mm. aamulla herätessä, liikuntaa harrastaessa sekä stressaavia tilanteita koettaessa. Se lisää keskittymiskykyä, parantaa aisteja, tehostaa lihasten hermotusta, pitää virkeänä ja vähentää näläntunnetta. Sanomattakin on selvää, että jatkuvissa määrin nämä ominaisuudet ovat huono asia. Tämän välttääkseen on uni ja lepo otettava vakavasti. Ulkoisesti hyvässä kunnossa oleva mutta sisäisesti väsynyt ja ärtynyt henkilö ei ole kenellekään mukava kaveri.




Yhteenveto


Painonpudotus ei ole rakettitiedettä, ylivaikeaa tai vaadi suunnattomia määriä rahaa ja aikaa. Se vaatii kuitenkin tavoitteen eli motivaattorin, uusien rutiinien opettelua, hieman epämukavuusalueella vierailua, tilanteen seurantaa ja arviointia sekä oikeiden asioiden tekemistä ja toistamista. Kun nämä asiat tehdään maltilla ja parhaan kyvyn mukaan, ollaan matkalla kohti hyviä tuloksia. Alkuhan on perinteisesti kaiken suhteen haastava mutta vauhtiin päästyään alkaa kulmat hioutumaan yllättävänkin nopeasti. Hetken kuluttua huomaakin, että vaikka jostain on joutunut luopumaan, on tilalle tullut paljon uusia hyviä asioita. Virkeä olo, kevyt askel, vahva ja toimiva keho sekä varma ja vakaa mielentila ovat asioita, jotka kuuluvat kaikille ja ovat kaikkien saavutettavissa.


 


Mikä on paras ruokavalio?


Harva keskustelunaihe jakaa yhtä paljon mielipiteitä ja kirvoittaa tunteita, kuin erilaisista ruokavalioista väitteleminen tai edes keskusteleminen. Jos Googlen hakuun kirjoittaa "best diet", tulee artikkelin kirjoittamisen aikaan 927 000 000 eri tulosta. Toki "paras ruokavalio" on suhteellinen kysymys, mutta tuloksien määrä antaa käsitystä siitä, kuinka valtavasti asiasta on erilaista - hyvää ja huonoa - tietoa saatavilla. Toinen tarina on taas aiheeseen liittyvä kirjallisuus, josta löytyi artikkelin kirjoittamisen aikaan Googlen haussa 1 040 000 000 eri tulosta. Näistä tuloksista voi helposti päätellä sen, että aiheeseen liittyy valtaisan mielipide-eron lisäksi myös iso bisnes. Karppaus, vegaani, VHH, keto, carnivore, paleo, mediterranean, IIFYM, Zone, Pätkäpaasto, Warrior Diet, fleksatariaani jne. Lista on lähestulkoon loputon. Jos yksi ruokavalio olisi ylitse muiden, tätä kirjoa ei varmasti olisi nähtävillä. 


Vaikka tietoa ja kirjallisuutta on - kuten yllä saatiin huomata - valtavat määrät tarjolla, ei se tarkoita etteikö niissä olisi myös paljon hyviä asioita. Sitä tosiasiaahan ei voi kieltää, etteikö olisi mahdollista löytää tästä eri ruokavalioiden valtavasta merestä itselleen toimivan, esimerkiksi kehon rasvamassaa ja yleistä vireystilaa kohottavan ratkaisun, mutta toinen tosiasia on se, että sen löytämiseen voi mennä todella pitkä aika ja huonommassa tapauksessa tehdä itselleen jopa vahinkoa. Jos kaikkea tätä dataa lähtisi suodattamaan, voisiko löytyä mitään yhteisiä tekijöitä näiden toinen toistaan paremmaksi väitettyjen ruokavalioiden välillä? 



1. Sokerin määrän vähentäminen


Sokerin - erityisesti prosessoidun sellaisen - määrän vähentäminen ruokavaliossa näyttäisi olevan useilla eri mittareilla yhteydessä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. 90- ja 2000-luvulla puhuttiin vielä pääasiassa sokerin haitasta hammasterveyteen (joka on myös yhteydessä parempaan yleisterveyteen), mutta sittemmin tutkimusten ja saadun datan lisäännyttyä on alettu ymmärtää sen vaikutuksia muullakin tavalla. Korkea sokerin määrä ruokavaliossa on usean tutkimuksen mukaan yhteydessä kohonneeseen riskiin saada sydänkohtaus tai sairastua ateroskleroosiin. Korkeampi sokerin määrä ruokavaliossa on myös yhteydessä metabolisiin oireyhtymiin, kuten 2-tyypin diabetekseen. Sokeri nostaa verensokeria nopeasti mutta vastavuoroisesti verensokeri myös laskee nopeasti, jonka myötä ensin tuntee saavansa energiapiikin mutta pian sen jälkeen tulee energiatasojen nopea lasku, mistä juontaa juurensa kansankielinen ilmaisu "sokerikoukku".


Sokeri lisää myös matala-asteista tulehdusta elimistössä, joka on taas enemmän ja vähemmän vaikutuksessa melkeinpä kaikkiin tunnettuihin sairauksiin. Sokeri vaikuttaisi myös lisäävän ei-nälkäperäistä syöntiä liittyen paljolti sen elimistön palkkiojärjestelmään vaikuttavaan mekanismiin. Samaten tutkimuksissa on havaittu, että suuri sokerin määrä turruttaa aivojen osat, jotka ilmoittavat kylläisyyden tunteesta. Paljon sokeria kuluttava ihminen on siis alttiimpi ylensyönnille. Korkea sokerin määrä ruokavaliossa vaikuttaa myös tutkimusten mukaan ihon ikääntymiseen negatiivisesti ja voi myös pahentaa aknea.



2. Vuorokausirytmin noudattaminen


2010-luvulla todella paljon huomiota saanut - ja jatkuvasti lisää puoltavaa dataa keräävä - alue on niin kutsutun sirkadiaanisen rytmin vaikutus terveyteen. Sirkadiaaninen rytmi tarkoittaa vuorokaudessa tapahtuvaa kehon rytmiä eri prosessien suhteen, esimerkiksi lepo, hormonitoiminta, kortisolin erittyminen, ravinnon prosessointi, aineenvaihdunta jne. Esimerkiksi aamun valjetessa ja heräämisen jälkeen melatoniini alkaa poistua elimistöstä ja insuliiniherkkyys kasvaa, joka tarkoittaa sitä, että keho pystyy tehokkaammin hyödyntämään saatavan ravinnon ja solut ottavat ravintoaineita vastaan paremmin, ilman että ravinnosta varastoitaisiin isompi osa vararavinnoksi, eli kehon rasvamassaksi. Vastavuoroisesti on havaittu, että mikäli elimistössä on melatoniinia erittyneenä ja sen jälkeen erittyy myös insuliinia ruokailun myötä, elimistö ei pysty käyttämään ravintoa yhtä hyvin hyödyksi ja käy juuri toisin päin, kuin yllä sanottiin. Tästä johtuen juuri yösyöminen vaikuttaisi olevan terveyden kannalta todella huono asia, koska keho on kaikin tavoin valmistautunut lepoon ja sen toiminnot tähtäävät korjaaviin toimenpiteisiin, joita tapahtuu unen aikana. Mikäli tässä vaiheessa elimistön pitäisi myös alkaa käsitellä ravintoa, näyttäisi sillä olevan käytännön tasolla - erityisesti pidemmällä aikajänteellä - negatiivisia seurauksia.



3. Vähemmän prosessoitua ravintoa


Ruoan prosessointi tietyissä määrin - esimerkiksi säilyvyyden turvaaminen - on hyödyllistä ja monessa tapauksessa tarpeellistakin. Liiallinen prosessointi taas näyttäisi tutkimusten mukaan olevan kuitenkin yhteydessä  monella tapaa heikentyneeseen terveyteen. Liiallisesta prosessoinnista puhuttaessa kuvaan astuvat käytännössä esimerkiksi korkeasti prosessoidut hiilihydraatit, transrasvat sekä tarpeettoman korkea maku- tai väriaineiden määrä. Tutkimusten mukaan korkea prosessoitujen ruokien määrä ruokavaliossa näyttäisi olevan yhteydessä lihavuuteen, korkeaan kolesteroliin ja kohonneeseen verenpaineeseen. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että jos prosessoitujen ruoka-annosten määrä on vuorokaudessa viisi tai sitäkin useampi, riskit erilaisiin tauteihin ja jopa masennukseen ovat huomattavasti korkeampia. Sanottava on kuitenkin se, että prosessoituja ruoka-aineita runsaasti nauttivat henkilöt olivat myös todennäköisemmin tupakoitsijoita, toistuvasti välipaloja nauttivia ja/tai hyvin passiivisia päivittäisen liikunnan suhteen. Täten suorien johtopäätösten tekeminen on hieman hankalaa, mutta kun laitetaan saatu data vaakakuppiin niin sanotusti, korkeasti prosessoitujen ruoka-aineiden jättäminen tai vähentäminen näyttäisi tekevän hyvää kokonaisterveydelle.



4. Riittävä proteiinin saanti


Proteiini on luultavasti monelle termi, josta tulee nykyisin mieleen erilaiset jauhepurkit ja valmisteet ja jota ilman ei pysty elämään. Proteiinia löytyy pääasiassa muualta kuin purkeista ja jos ilman sitä hetken joutuu olemaan, ei se aivan kuolemaksi kuitenkaan koidu. Mutta näkemykset sen puolesta, että riittävä proteiinin saanti pidemmällä aikavälillä on kaikin puolin terveydelle ja toimintakyvylle hyödyllistä, ovat melko kiistattomia.


Proteiinia tarvitaan ennen kaikkea kasvua ja korjausta varten. Helposti ajatellaan, että proteiinia tarvitaan vain lihasten kasvattamiseen, mutta tosiasiassa proteiineja ja sen komponentteja - aminohappoja - tarvitaan todella moneen muuhunkin, esimerkiksi aineenvaihdunnallisiin toimenpiteisiin. Proteiini vaikuttavat merkittävästi myös hormonitoimintaan, luustoon, ihoon ja vastustuskykyyn. Proteiinin tarve vaihtelee hieman sen mukaan, millainen yksilö on kyseessä. Esimerkiksi urheilija tai muuten runsaasti fyysistä aktiivisuutta saava henkilö tarvitsee proteiinia enemmän kuin passiivisempaa elämää viettävä henkilö. On myös havaittu, että leikkauksista tai loukkaantumisista palautuvat henkilöt toipuvat nopeammin, kun ruokavalion proteiinipitoisuus on tarpeeksi korkea. Proteiinin saantisuositus vaihtelee tosiaan henkilöstä riippuen, mutta hyvänä ohjenuorana voi sanoa 1-2 g per painokilo, tottakai yksilölliset tarpeet huomioiden.


Riittävän proteiininsaannin on havaittu olevan yhteydessä myös lisääntyneeseen kylläisyyden tunteeseen ruokailujen yhteydessä, mikä taas vähentää liikasyömistä ja pitää kylläisenä pidempään. Proteiini on myös huomattavasti vähemmän insulinogeeninen kuin esimerkiksi aiemmin mainitut prosessoidut hiilihydraatit, joka tarkoittaa sitä, että koska se ei nosta verensokeria nopeasti, ei kehon tarvitse erittää insuliinia runsain määrin. Tällä taas vältetään aiemmin mainittu verensokerin "jojoiluefekti", jolloin energiataso on tasaisempi ja nälkä ei pääse yllättämään yhtäkkiä (tai ennemminkin "mielen nälkä", jonka verensokeritason heilahtelu aiheuttaa). Tämä kaikki taas näyttäisi johtavan pidemmällä aikavälillä parempaan kehonkoostumukseen, joka on erityisesti painoa pudottaville tärkeä tieto.



Loppujen lopuksi voidaan todeta, että parasta ruokavaliota ei ole käytännössä olemassa, sillä pelkästään parhaan määrittely (kelle, mitä varten, kustannustehokkuus jne.) vaatii taustatöitä, ennen kuin kysymykseen voi vastata. Lähimmäs parasta ruokavaliota voi kuitenkin päästä noudattamalla parhaansa mukaan yllämainittuja periaatteita, jotka näyttävät esiintyvän koulukunnasta tai lähestymistavasta huolimatta. Toinen tapa, miten asiaa voidaan ajatella, tulee iänikuisen viisauden myötä: on paljon oleellisempaa mitä syöt uuden vuoden ja joulun välissä, kuin mitä syöt joulun ja uuden vuoden välissä.

 


Jouluinen kaupanpäällinen yli 75 € tilauksiin!


Joulu on pian täällä, ja tarjoamme upean kaupanpäälliskamppiksen helpottamaan joulunodotusta!

Kun tilauksesi loppusumma ylittää 75 €, saat tilaukseen kaupan päälle upean Bluetooth-joulupallokaiuttimen. Kaiuttimesta voit soittaa suosikkijoululaulujasi ja pallo sulautuu muiden kuusenkoristeiden joukkoon hienosti.

Kampanjan ehdot ja tarkempi kuvaus:
  • Ostoskorin loppusumman tulee ylittää 75 € alennusten jälkeen. Mikäli tilauksen loppusumma alittaa 75 € esimerkiksi kuponkikoodin aktivoitumisen jälkeen, kaupanpäällistä ei tule mukaan tilaukseen.
  • Joulupallo lisätään tilauksellesi automaattisesti sen jälkeen, kun olet lähettänyt tilauksesi. Kaupanpäällinen ei siis näy ostoskorissasi, mutta ei huolta: jos tilaat yli 75 eurolla, pallo tulee mukana paketissasi.
  • Joulupallon väri voi vaihdella.
  • Joulupalloja on tarjolla rajattu 700 kappaleen erä.
  • Kampanjan käyttökertoja ei ole rajoitettu: jos teet kampanja-aikana useamman yli 75 euron tilauksen, saat jokaisessa ehdot täyttävässä tilauksessa uuden joulupallon.
  • Emme tarjoa kaupanpäällistuotteelle takuuta tai vaihto/palautusoikeutta.
  • Kaupanpäällisen arvo on 29,90 €.

Jouluisin terveisin,
MWEBSTORE.FI

 


Unta tukevat ravintolisät


Riittävä ja laadukas uni on terveyden kannalta kiistattoman tärkeä tekijä. Käytännössä kaikki tutkimukset, mitä uneen liittyen on tehty, ovat pystyneet osoittamaan, että riittämättömällä unella on negatiivia vaikutuksia vähintään jossain muodossa. Unen tarve vaihtelee yksilöittäin hieman, mutta keskimäärin aikuisella ihmisellä se on 7-8 tuntia vuorokaudessa. Tässä artikkelissa käsittelimme unta tarkemmin: Uni ja sen merkitys hyvinvointiin


Tässä artikkelissa puolestaan tarkastelemme nukahtamista ja/tai unen laatua parantavia ravintolisiä, joista voi olla apua tilanteissa, joissa uni ei ole ollut optimaalista. Käymme läpi muutamia yleisiä ja hyväksi havaittuja ravintolisiä vapaassa järjestyksessä:


Melatoniini


Melatoniini on kenties yleisin ja käytetyin ravintolisä parantamaan unen laatua, mistä moni on varmasti vähintään kuullut. Melatoniini on hormoni, jota keho tuottaa hämärän laskeuduttua (luonnollisesti tai keinotekoisesti) ja on siten hyvin tärkeä luonnollisen rytmin säätelijä. Toisin kuin usein luullaan, melatoniini ei ole ominaisuuksiltaan "rauhoittava" vaan se vahvistaa elimistön uni-valveillaolo -rytmiä. Tämä rytmin vahvistaminen helpottaa säännöllisen uniajan rakentamista. Yhtälailla selkeä rytmi elimistölle auttaa aineenvaihduntaa, vireystasoa, immuunijärjestelmää ja ruoansulatusta. Ravintolisänä nautittu melatoniini voi lyhentää nukahtamisaikaa ja pidentää kokonaisuniaikaa. Se voi myös parantaa unenlaatua ja siten lievittää tai ehkäistä väsymystä päivän aikana. Melatoniini on myös hyvä apu aikaeroväsymyksen lievittämiseen.


Magnesium


Magnesium on terveydelle ja hyvinvoinnille yleisestikin erittäin tärkeä mineraali. Olemme aiemmassa artikkelissa käsitelleet magnesiumia tarkemmin, joten tästä voi lukea lisää: Magnesium ja sen hyödyt.


Magnesium optimoi unta siten, että se auttaa kehon sisäisen kellon (vuorokausirytmin) säätelyssä ja melatoniinin tuotannossa. On havaittu, että matalat magnesiumtasot korreloivat matalan melatoniinitason kanssa. Tutkimusten mukaan magnesium voi auttaa unenlaadun parantamisessa, erityisesti ihmisillä, jotka nukkuvat muuten huonosti tai levottomasti.


5-HTP


5-hydroksitryptofaani eli 5-HTP on aine, jota keho pystyy tuottamaan luonnostaan. 5-HTP on aminohappo l-tryptofaanin johdannainen, eli keho muodostaa 5-HTP:tä l-tryptofaanista. L-tryptofaani on välttämätön aminohappo, eli sitä on saatava ravinnosta eikä keho pysty tuottamaan sitä itse. 5-HTP:n selkein tehtävä on lisätä serotoniinin eli niin sanotun mielihyvähormonin (tarkemmin otettuna välittäjäaine) tuotantoa. Serotoniinilla on tärkeä rooli mielialojen ja uni-valveillaolo -rytmin säätelyssä. Serotoniinilla on myös näppinsä pelissä melatoniinin tuotannossa, jota käsiteltiinkin ylempänä tarkemmin. Tutkimusten mukaan 5-HTP:n on havaittu helpottavan nukahtamista ja lisäävän unen määrää. 


Valeriaana


Valeriaana eli rohtovirmajuuri on kasvi, jota on käytetty unettomuuden ja hermostuneisuuden hoitoon ja sillä on hyvin pitkä historia lääkinnällisten kasvien joukossa. Valeriaana lisää GABA:n (gamma-aminovoihappo) tuotantoa, joka on rauhoittava ja unta edistävä kemikaali. Valeriaanan on havaittu nopeuttavan nukahtamista, helpottavan mahdollista levotonta nukkumista sekä lisäävän unen kokonaismäärää.


L-teaniini


Teaniini on aminohappo, jota löytyy luonnostaan teepuun lehdistä. Jos siis juot teetä usein, saat mitä todennäköisimmin myös teaniinia siinä samalla. Teaniinia löytyy erityisen paljon matcha-teestä. Teaniini lisää GABA:n tuotantoa ja vaikuttaisi myös lisäävän serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa, jotka ovat hermostokemikaaleja, jotka mm. säätelevät ruokahalua, tunteita ja tunnetiloja, keskittymiskykyä, vireystilaa sekä myös nukkumista. Teaniinilla on täten kyky helpottaa rentoutumista ja vähentää stressiä, joka taas välillisesti voi helpottaa nukahtamista ja unen pysyvyyttä. Teaniini voi myös lisätä unen laatua eli niin sanottua palauttavan unen määrää.


Glysiini


Glysiini on aminohappo, jota keho voi tuottaa myös itse sekä sitä saa myös syödystä ravinnosta. Glysiiniä löytyy erityisesti proteiinipitoisista ruoka-aineista, kuten kala, liha, kananmunat, maitotuotteet sekä palkokasvit. Erityisesti kollageenivalmisteissa on runsaasti glysiiniä. Glysiini on tärkeässä roolissa elimistön toiminnassa: se vaikuttaa mm. rakenteellisesti (luusto ja lihakset), verisuoniterveyteen, kognitiivisiin kykyihin sekä aineenvaihdunnalliseen terveyteen. Glysiini auttaa myös kehoa tuottamaan serotoniinia, joka ylempänä jo mainittiinkin. Glysiinin on tutkimusten mukaan havaittu normalisoivan unirytmiä, helpottavan nukahtamaan nopeammin sekä lisäävän erityisesti aivoja palauttavaa REM-unen määrää. Ja glysiini voi myös auttaa kehon siirtymistä nopeammin syvän unen vaiheeseen.


 


Mihin näitä kaikkia lisäravinteita oikein tarvitsee?!


Olitpa sitten käyttänyt lisäravinteitä pitkään tai vasta aloittelemassa, melko äkkiä käy selväksi, että erilaisia purkkeja ja purnukoita on todella moneen lähtöön. On kapseleita, tabletteja, jauheita ja juomia. Löytyy proteiinia, palkkaria, laturia, intraa, rasvanpolttajaa, yöprotskua, viherjauheita, superfoodeja, aminoita sekä toinen toistaan eksoottisempia kirjainyhdistelmiä. Mihin näitä kaikkia voi ihminen tarvita, tai tarvitseeko ollenkaan?


Harrastukset ovat perinteisesti sellainen aihealue, että niistä ei voi muuta kuin kiistellä. Kukin käyttää aikansa miten parhaaksi näkee. Sama logiikka pätee urheiluun, terveyteen ja hyvinvointiin liittyen sillä tavalla, että jokaisella, joka on lähtenyt tälle niin sanotulle paremman elämän polulle, on omat tavoitteensa joihin pyrkii. Yksi haluaa polttaa rasvaa, toinen parantaa immuniteettiaan, jollekin vireystason ja kognitiivisten toimintojen tehostaminen on kaikista tärkeintä, jollekulle toiselle taas mikään ei ole niin tärkeää kuin lihasten kasvattaminen. Kaikki ovat henkilökohtaisina tavoitteina aivan yhtä hyviä keskenään eikä yksikään ole toista huonompi tai parempi, koska asialla on merkitystä vain yksilölle itselleen.


Miten nämä harrastukset ja tavoitteet nyt liittyvät sitten otsikon aiheeseen? Idea on siinä, että samalla tavalla kuin erilaisia tavoitteita on runsaasti, on myös niitä tukevia lisäravinteita ja ravintolisiä vastaavasti paljon. Tämä on nähtävissä myös lisäravinteiden kategorioissa eli luokitteluissa: rasvanpolttajille on oma osastonsa, palautusjuomille omansa, proteiineille omansa jne. Eli toisin sanoen, jokaiselle tavoitteelle on olemassa omat lisäravinteensa. Tästä päästäänkin sitten vastaamaan otsikon kysymykseen: riippuen tavoitteistasi, et taatusti tarvitse kaikkia erilaisia lisäravinteita, mitä markkinoilta vain löytyy. Tärkeimpänä hankintoja ohjaavana tekijänä on siis se, mitä asioita tavoittelet. Tässä kohtaa on kuitenkin tärkeää mainita, että tavoitteesi voi vaihtua matkan varrella kokonaan toiseen. Esimerkiksi voit olla aluksi kiinnostunut lihasmassan lisäämisestä mutta myöhemmin huomaat, että kestävyysurheilu on sinun juttusi. Toisaalta taas voi myös olla, että tavoitteesi vaihtuu säännöllisin väliajoin, tästä hyvänä esimerkkinä lihasmassan hankintakausi ja sen jälkeen rasvanpolttojakso.


Tätä ohjenuoraa noudattamalla on helppo navigoida lisäravinteiden ihmeellisessä maailmassa. Mainittakoon loppuun sen verran, että yleistä hyvinvointia ja terveyttä tukevat ravintolisät, kuten monivitamiini, Omega-3 rasvahapot sekä esimerkiksi D-vitamiini ovat sellaisia, joita jokaisen kannattaa vähintään harkita lisäävänsä ruokavalion tueksi. Mutta muutoin kun puhutaan erityisemmistä ravintolisistä ja lisäravinteista, kannattaa omia tavoitteita käyttää luotettavimpana kompassina.

 


Palautusjuoma - onko palkkarista hyötyä?


Palautusjuomat (tai palautumisjuomat) ovat valmiita juomasekoituksia, joiden avulla elimistön palautumisprosessi käynnistyy mahdollisimman nopeasti harjoittelun päätyttyä. Oikeanlaiset ravintoaineet heti urheilusuorituksen jälkeen nautittuna ovat ensisijaisen tärkeitä kehityksen kannalta lajissa kuin lajissa. Perinteisesti palautusjuomassa on proteiinia, hiilihydraatteja sekä mahdollisesti muita lisättyjä ainesosia, kuten kreatiinia ja aminohappoja. Näiden ainesosien suhde vaihtelee eri tuotteiden välillä. Osassa tuotteissa on esimerkiksi 1:3 proteiinia hiilihydraattiin nähden, siinä missä toisessa voi olla taas juuri toisin päin. Markkinoilla on valtavasti erilaisia palautusjuomia, joten mistä tietää, mikä palautusjuoma sopii itselle parhaiten?



Elimistö tarvitsee harjoittelun jälkeen erityisesti laadukasta, hyvin imeytyvää proteiinia n. 20-30 gramman annoksen, jotta proteiinisynteesi eli lihasta rakentava tila käynnistyy. Erityisesti proteiinin saannilla harjoituksen jälkeen on tutkitusti merkitystä palautumiselle, eli lihasten mikrovaurioiden korjaamiselle. Heraproteiini on biologiselta arvoltaan laadukkainta proteiinia, joka tarkoittaa sitä, että kehon on helpoin käyttää sitä ravinnoksi. Heraproteiini on myös aminohappoprofiililtaan laadukkain proteiininlähde, eli se sisältää optimaalisessa suhteessa (erityisesti) välttämättömiä aminohappoja. Voit lukea lisää heraproteiinista tästä linkistä. Mikäli ei pystytä käyttämään maitopohjaisia proteiinivalmisteita, on myös olemassa maidottomia vaihtoehtoja, kuten lihaproteiinit sekä kasviproteiinit.



Palautusjuoman hiilihydraatit täyttävät harjoituksen myötä tyhjentyneet lihasten energiavarastot (glykogeenivarastot). Riippuen hiukan harjoittelun tyypistä, keho käyttää treenin aikana lihaksiin varastoitunutta glykogeeniä - eli hiilihydraattien pilkkoutumistuotetta - polttoaineena. Erityisesti korkean intensiteetin harjoittelussa, kuten kamppailuharjoittelu tai CrossFit, hiilihydraatteja voi palaa todella runsaasti. Korkealla intensiteetillä tarkoitetaan tässä tapauksessa lihastyöskentelyn lisäksi myös sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa rasitusta. Luonnollisesti taas treenissä, jossa sykkeet eivät ole niin korkealla, hiilihydraattien kulutus on vähäisempää. Eli treenin intensiteetti ja tehoalueet ovat yksi indikaattori sille, millainen palautusjuoma kannattaa valita itselleen.



Palautusjuomiin lisätään joskus myös muita palautumista tehostavia ainesosia kuten kreatiinia, BCAA- tai EAA-aminohappoja sekä esimerkiksi C-vitamiinia. Näiden ainesosien tarkoituksena on lisätä mm. proteiinisynteesiä, vähentää elimistön tulehdustilaa sekä parantaa lihasten ravinnon vastaanottokykyä. Erityisesti kreatiini ja aminohapot omaavat paljon hyvää dataa niiden palautumista nopeuttavien ominaisuuksien suhteen. Voit lukea näistä ainesosista lisää tästä ja tästä.



Näiden tietojen valossa tarkasteltuna palautusjuoman tyyppi (proteiini/hiilihydraatti-suhde) kannattaa valita oman harjoittelutyylin mukaisesti. Sanottava toki on, että vaikka valitsisikin "väärän tyyppisen" palautusjuoman omaan harjoitteluun nähden, ei suurta vahinkoa tapahdu missään nimessä. Pääpiirteittäin voisi kuitenkin sanoa, että mikäli harjoittelu on intensiteetiltään matalempaa mutta lihaskudosta rasittavaa/vaurioittavaa, soveltuu korkeampi proteiinin määrä suhteessa hiilihydraattiin erinomaisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä on jopa klassinen yhdistelmä: erikseen ostettu proteiini- sekä hiilihydraattivalmiste. Tämä yhdistelmä mahdollistaa myös sen, että palautusjuoman sisältöä pystyy muuttamaan tarvittaessa, esimerkiksi rasvanpolttojakson alettua. Toki tähän tarkoitukseen löytyy myös varta vasten tehtyjä valmisteita, mikäli haluaa säästyä erikseen sekoittelun vaivalta.



Mikäli harjoittelu taas tapahtuu pääasiassa korkean intensiteetin alueilla, voi korkeammasta hiilihydraatin määrästä olla merkittävää hyötyä palautumisen suhteen. Esimerkiksi kestävyysurheilu, CrossFit tai muu toiminnallinen harjoittelu ovat käytännön esimerkkejä tästä. Samasta syystä tällaisissa lajeissa myös harjoituksen aikainen hiilihydraattilisän käyttö on hyvin suosittua, sillä keho käyttää hiilihydraattia runsaasti polttoaineena harjoituksen aikana ja sen jälkeenkin.


 


Tehokkaan vastustuskyvyn rakentaminen


Tehokas vastustuskyky ja sen ylläpitäminen on avainasemassa, ei pelkästään flunssakausilla tai flunssakierteiden välttämisessä, vaan ihan ylipäätänsä arjessakin, jotta jokainen eri taudinaiheuttaja ei pääse iskemään puolustuksen läpi. Esimerkiksi pieni vilustuminen ei itsessään aiheuta flunssaa mutta sen sijaan herkistää kehon puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan, jossa oman vastustuskyvyn kapasiteetti määrittää, pääseekö flunssa yllättämään lopulta. Hyvällä perushygienialla ja käsienpesulla pääsee jo pitkälle, mutta millä keinoin omaa vastustuskyvyn kapasiteettia pystyy kasvattamaan? Iso osa vastustuskyvystä rakennetaan ensimmäisinä elinvuosina mutta se ei tarkoita, etteikö myöhemmillä valinnoilla olisi merkitystä.


Olemme aiemmassa artikkelissamme käsitelleet ravintolisien vaikutusta ja merkitystä vastustuskyvyn tukemiseen, mutta tässä artikkelissa tarkastelemme, millä elämän perustekijöillä voi tukea omaa immuniteettia.


1. Ravinto

Monipuolinen, tasapainoinen ja laadukas ruokavalio on elimistön kaikkien toimintojen perusta, jonka vaikutus ulottuu vastustuskyvyn lisäksi moneen muuhunkin, kuten vaikkapa aivotoimintaan, fyysiseen suorituskykyyn sekä palautumiseen arjen haasteista. Optimaalinen ravinto on monilta osin yksilöllinen asia, mutta muutamat lainalaisuudet pätevät kaikkiin ihmisiin: riittävä proteiinin ja hyvien rasvojen saanti, nestetasapainon ylläpitäminen, liiallisen sokerin ja käsiteltyjen rasvojen välttäminen sekä riittävä kasvisten ja fytoravinteiden saanti. Ravintoon liittyen voidaan myös mainita, että tutkimuksissa on havaittu liiallisen kehon rasvamassan negatiivinen vaikutus vastustuskykyyn. Tämä johtuu siitä, että liiallinen rasvan määrä nostaa elimistön matalaa tulehdustilaa ja on yleisesti tiedossa, että kohonnut elimistön tulehdustila vaikuttaa - tai on osatekijänä - melkeinpä kaikkien erilaisten sairauksien kehittymisessä.


2. Uni

Riittävä ja laadukas uni on vastustuskyvyn ylläpidon ja palautumisen kannalta kriittisen tärkeä. Unen aikana tapahtuu sekä fyysisesti että myös psyykkisesti erilaisia korjaavia ja palauttavia toimenpiteitä, jotta elimistö toimisi optimaalisesti kaikissa elämän haasteissa. On osoitettu kiistattomasti, että riittämätön ja huonolaatuinen uni laskee kehon luontaista vastustuskykyä ja altistaa taudinaiheuttajille. Mikäli haluat tutustua unen merkitykseen ja sen toimintamekanismeihin, voit tutustua aiheeseen tässä artikkelissa.


3. Stressi

Stressin vaikutuksia on vuosien saatossa alettu ymmärtää paremmin ja paremmin, sekä sen mekanismeja fysiologiaan vaikuttamiseen. Siinä missä stressi oli aiemmin enemmänkin trendisana ja aktiivisen elämän tunnusmerkki, on se saanut aivan eri kaikua tutkimustiedon kartuttua. Stressi vaikuttaa suoraan immuniteettia alentavasti hormonitoimintaan vaikuttamalla, mutta on tärkeää huomata, että sillä on myös välillisiä vaikutuksia, kuten unen määrän mahdollinen vähentyminen ja laadun heikentyminen, sekä huonompien ruoka-aine valintojen tekeminen. Olemme kirjoittaneet stressistä erittäin kattavan artikkelisarjan, joka on luettavissa täältä: Osa 1, Osa 2 ja Osa 3.

 


Glutamiini


Glutamiini on aminohappo, joka ensimmäisenä löysi tiensä treenaajien käyttöön urheiluravinteena kokemuspohjaisen ja "kaverilta kuultua" tiedon perusteella. Erityisesti kuntosaleilla tavoitteellisesti treenaavat tapasivat sanoa, että glutamiini estää kataboliaa, parantaa immuniteettia ja tehostaa palautumista. Sittemmin tiede on tarttunut näihin väitteisiin ja löytänyt, että niissä on oikeasti perää.

L-glutamiini on ei-välttämätön aminohappo, jota keho pystyy muodostamaan itse mutta erilaisten stressitekijöiden (esim. fyysinen rasitus, työstressi) myötä ei välttämättä pysty tekemään tarpeeksi ja vaatii siten tukea ravinnon puolelta. L-glutamiini on itseasiassa eniten verenkierrossa esiintyvä aminohappo ja keho käyttää sitä runsaasti, mikä periaatteessa tarkoittaa sitä, että se on ehdollinen-ei-välttämätön aminohappo: keho pärjää joten kuten ilman ravinnon tukea mutta ei missään nimessä optimaalisesti. Glutamiinia löytyy sekä eläin- että kasviperäisistä tuotteista.

Glutamiinin hyödyt, jotka erityisesti kiinnostavat sitä lisäravinteena käyttäviä, ovat mm. immuunijärjestelmän tukeminen, joka tapahtuu erityisesti silloin, kun keho käyttää glutamiinia runsaasti eri stressitekijöistä johtuen ja pienentyneellä määrällä veressä ja lihaksissa voi johtaa immuunijärjestelmän heikkenemiseen sekä pidemmällä aikajänteellä mahdollisiin ylitreenausoireisiin. Glutamiini myös estää kehoa hajottamasta lihaskudosta intensiivisen harjoittelun yhteydessä, sillä lihakset käyttävät kyseistä aminohappoa energianlähteenä ja täten glutamiinin pitoisuus veressä ja lihaksissa laskee harjoittelun vaikutuksesta merkittävästi. Tämä tila on eräänlainen portti keholle käyttää lihaskudosta energiaksi, mutta mikäli keholla on tarpeeksi glutamiinia käytettävissään, hajottavaa vaikutusta ei tapahdu samalla volyymillä. Glutamiinilla on myös suoliston pintaa korjaava vaikutus, sillä suolisto tarvii glutamiinia uudistaakseen ja korjatakseen itseään.

Glutamiini on monella tapaa tyyppiesimerkki urheiluravinteiden kehityskaaresta: se löysi tiensä ensin kuntosaleilla treenaavien keskuuteen pitkälti kokemus- ja kokeilupohjaisen tiedon myötä, ja sittemmin tiede on tarttunut näihin teorioihin ja pyrkinyt niitä parhaansa mukaan selvittämään. Nykyään glutamiini ei olekaan enää pelkästään tavoitteellisesti treenaavien ihmisten käyttämä, vaan siitä ovat kiinnostuneita ihan tavalliset kuntoilijat ja terveyttään ja hyvinvointiaan ylläpitävät ihmiset.

 


Intrajuomat


Intravalmisteet - eli juomat - ovat treenin aikana käytettäviä, treenitehoja buustaavia valmisteita, joissa on sekoitettuna keskenään useita eri ainesosia takaamaan mahdollisimman tehokas harjoitus/suoritus, palautumisen optimointi, suorituskyvyn lisääminen sekä lihasmassan, -voiman tai -kestävyyden kasvu. 


Intrajuomissa käytettävät ainesosat keskittyvät fyysisen suorituskyvyn lisäämiseen. Esimerkiksi sitrulliinimalaatti puskuroi maitohappoja ja lisää niiden sietokykyä. Beta-alaniini lisää verenvirtausta työskenteleviin lihaksiin ja puskuroi myös maitohappoja harjoituksen aikana. Treenilatureista poiketen, intrajuomat harvoin sisältävät keskushermostoa piristäviä ainesosia, kuten kofeiinia.


Intrajuomien ehkä tärkein ainesosa on kuitenkin EAA- ja BCAA-aminohapot, joita käytetään myös usein yksittäin. Aminohappojen tärkein tehtävä on antaa keholle polttoainetta harjoituksen aikana, sekä aminohappojen luonteesta johtuen (proteiini) puskuroida lihasproteiinin hajottamista energiaksi, joka vaikuttaa taas lihasmassan kasvuun.


Osa urheilijoista ja treenaajista käyttää intrajuoman osana myös hiilihydraattivalmistetta, esimerkiksi maltodekstriiniä tai vielä nopeammin imeytyviä hiilihydraatteja, kuten syklinen dekstriini. Hiilihydraattivalmiste on erityisesti pidemmässä harjoituksessa hyvä lisä, koska se takaa lihasten tasaisen polttoaineensaannin ja sitä myöten parantuneen suorituskyvyn. Harjoituksen ympärillä nautittu hiilihydraatti voi myös parantaa palautumiskapasiteettia ja siten lisätä suorituskykyä pidemmällä aikavälillä.


Intravalmisteet ovat nykyisin todella miellyttävän makuisia ja ne sekoittuvat veteen todella hyvin. Intrajuomaa voi alkaa nauttimaan lämmittelyn aikana ja parhaan hyödyn siitä saa, kun treenin loppua kohden tultaessa juoma on nautittu kokonaan.


Tutustu laajaan intrajuomavalikoimaamme tästä linkistä: Treenijuomat

 


Treenilaturit


Treenilaturit ovat tuotteita, jotka nautitaan ennen fyysistä suoritusta, kuten kuntosaliharjoittelu tai vaikkapa kamppailutreeni. Treenilaturien ensisijainen tarkoitus on lisätä työkapasiteettia harjoituksen aikana, virittää keskushermostoa terävämpään suoritukseen sekä puskuroida maitohappoja harjoituksen aikana. Välillisesti treenilaturit vaikuttavat näitä mekanismeja hyödyntäen myös harjoittelun tuloksiin, eli mm. lisääntyneeseen hapenottokykyyn, lihasmassan ja -voiman kasvuun, kestävyyteen sekä myös rasvanpolttoon.


Yleisesti treenilatureissa käytettäviä ainesosia ovat mm. sitrulliinimalaatti, beta-alaniini, kreatiini, elektrolyytit ja joissakin treenilatureissa käytetään myös aminohappoja tukemaan lihaskasvua ja antamaan energiaa lihaksille harjoittelun tai suorituksen aikana.


Nykyisin treenilatureita löytyy useita eri makuja ja ne sekoittuvat erinomaisesti nesteeseen. Myös käyttö on erittäin helppoa: 30-60 min ennen harjoitusta nautittuna tuote imeytyy helposti ja se on kätevä pakata mukaan sheikkeriin valmiiksi vaikkapa töihin tai kouluun, ja päivän päättyessä nauttia treenille lähtiessä.


Tutustu laajaan treenilaturivalikoimaamme tästä linkistä: MWebstore.fi-treenilaturit

 


Mitä hyötyä kestävyysharjoittelusta on?


Kestävyysurheilu, nimenomaisesti lenkkeily ja juoksu, sai 1970- ja 80-luvuilla valtavasti nostetta, kun ihmisillä alkoi olla enemmän vapaa-aikaa ja osittain markkinavoimienkin myötä erityisesti juoksemista ja lenkkeilyä alettiin puskemaan kovasti kansan tietoisuuteen, eritoten Pohjois-Amerikassa. Sittemmin myös esimerkiksi pyöräily liittyi tähän joukkoon. Suomessa on toki hiihdetty jo kauan ja 2000-luvun paikkeilta asti sauvakäveltykin, mutta erityisesti juoksu ja lenkkeily on tullut jäädäkseen niiden vakiinnuttua vakavasti treenaavien (esim. maratonit ja ultrajuoksut), että myös tavallisten harrastajien keskuudessa. Mitä hyötyä kestävyysharjoittelusta sitten on, sen lisäksi, että se on suosittua?


Kestävyysharjoittelu kehittää erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistöä ja hapenottokykyä. Sydän- ja verenkiertoelimistön kunto on äärimmäisen tärkeässä asemassa yleisen jaksamisen kannalta, puhumattakaan eliniän odotteesta ja terveistä elinvuosista. Myös hapenottokyky ja keuhkojen hyvä kunto on tärkeä tekijä ihan arkistenkin askareiden kannalta, kuten liikkuminen paikasta toiseen tai esineiden siirtely kotona.


Osittain edelliseen liittyen, kestävyysharjoittelu erityisesti peruskuntoharjoittelualueella ("Pitää Pystyä Puhumaan" -tahti) lisää peruskuntoa, joka on kaiken muun harjoittelun perusta. Mekanismi tälle on pitkälti nimenomaisesti sydän- ja verenkiertoelimistön vahvistuminen sekä hapenottokyvyn lisääntyminen, mutta myös anaerobisen kynnyksen nostaminen ja rasvojen hyväksikäyttäminen energiaksi. Nämä asiat vaikuttavat taas suoriutumiseen mistä tahansa muusta harjoittelusta, oli kyseessä sitten kuntosalitreeni tai vaikkapa kamppailulajiharjoitus. Samalla myös palautuminen rasituksesta nopeutuu, koska koettu rasitus ei ole yhtä suuri kuin aiemmin ja keho on tehokkaampi pumppaamaan verta, eli happea ja ravinteita kudoksiin. Tämä on erittäin suuri tekijä kestävyysharjoittelun merkityksestä lajille kuin lajille, mistä osoituksena on jopa stereotyyppinen, elokuvistakin tuttu näky esimerkiksi nyrkkeilijästä tekemässä juoksutreeniä.


Kestävyysharjoitteluun liittyy peruskunnon kehittämisen lisäksi myös vauhti- ja maksimikestävyysharjoittelu. Näiden avulla pystytään puskemaan anaerobista, eli hapetonta työskentelyaluetta yhä kauemmaksi, joka on erityisen tärkeää sen vuoksi, että tätä työskentelyaluetta ei pysty ylläpitämään kovin pitkään ylipäätänsä, verrattuna taas aerobiseen, eli happea hyväksikäyttävään työskentelyalueeseen. Vauhti- ja maksimikestävyystreenistä tyypillisinä esimerkkeinä on viivajuoksu, intervalliharjoittelu tai vaikkapa mäkijuoksu. Tämä harjoittelumuoto myös lisää kehon energiankäyttöä todella paljon, mistä osoituksena on suursuosion saavuttanut HIIT-harjoittelumenetelmä, jossa tavoitteena on maksimaalinen teho mahdollisimman pienessä ajassa, ja sitä kautta saatu harjoituksenaikainen sekä -jälkeinen energiankäyttö, jolla haetaan lopun viimein rasvanpolttoa. Suorituskyvyllisestä näkökulmasta tämäntyyppinen harjoittelu lisää myös hapenottokykyä todella vahvasti, mistä on tottakai taas hyötyä missä tahansa lajissa.

 


Saunominen - hyötyä lauteilla hikoilemisesta?


Saunominen, tuo kaikille tuttu puhdistumisen ja rauhoittumisen rituaali, on Suomesta lähtöisin oleva ikivanha perinne. Saunominen on suurimmalle osalle ihmisiä erittäin arkinen ja tavallinen asia, vaikkakin pääasiassa maailmalla se on edelleen erikoisessa maineessa. Globalisaation myötä toki saunominen on levinnyt joihinkin maihin ja siitä näkee erilaisia muotoja mm. kylpylöissä. USA:ssa terveystietoisten piirissä saunominen on nostanut profiiliaan todella paljon, paljolti siitä viime vuosina tulleiden tutkimusten myötä. Erityisesti Itä-Suomen yliopiston kardiologin Jari Laukkasen tekemä tutkimus saunomisen hyödyistä terveydelle keräsi runsaasti mielenkiintoa. Mitä hyötyä saunomisesta sitten varsinaisesti on, sen lisäksi, että se on yksinkertaisesti mukavaa?


1. Aivot ja muisti

Saunomisen on havaittu vaikuttavan positiivisesti aivojen ja muistin toimintaan. Mm. dementian ja Alzheimerin riskin on huomattu vähentyvän selvästi useammin saunovilla. Tarkkaa syytä tälle toimintamekanismille ei tiedetä, että johtuuko vaikutus nimenomaan kuumasta vai saunomisen aiheuttamasta miellyttävästä ja rauhoittavasta tunteesta.


2. Sydänterveys

Saunominen on erityisen hyväksi sydämelle ja sydämen toiminnalle. Se mm. lisää sykevälivaihtelua - joka on esimerkiksi palautumisen kannalta erittäin tärkeää - ja tehostaa sydämen toimintaa muutenkin. Saunominen nostaa sykettä jopa 120-150 lyöntiin minuutissa ja vastaa siten keskitehoista kestävyysharjoitusta. Joitakin viitteitä on myös siitä, että kestävyysharjoittelun ja saunomisen yhteisvaikutus (esimerkiksi peräkkäin tehtynä) olisi sydämen vahvistamiseen erityisen tehokas menetelmä. Saunominen lisää myös verisuonten joustavuutta ja alentaa verenpainetta. Säännöllisesti saunovat jopa kuolevat sydän- ja verisuonitautien vuoksi epätodennäköisemmin kuin harvoin saunassa käyvät.


3. Lihakset

Lämpö lievittää lihaskipuja ja -jännitystä. Saunominen onkin tietyssä mielessä erityisen rentouttavaa ja rauhoittavaa kehonhuoltoa. Joissain tapauksissa saunomisesta tiedetään olleen hyötyä jopa päänsäryn lievittämiseen, mutta tästä ei ole vielä tarkempaa dataa olemassa.


4. Vastustuskyky

Useammin saunovilla tiedetään olevan vähemmän flunssaoireita ja heidän tulehdusarvonsa ovat matalemmat kuin harvemmin saunovilla. Tämän lisäksi saunojien keskuudessa astmaa ja muita keuhkoperäisiä sairauksia tiedetään esiintyvän vähemmän. Mekanismit tälle eivät ole vielä selviä mutta tutkimukset puoltavat tätä tulosta vahvasti.


5. Ihon kunto

Toisin kuin voisi luulla, saunominen ei kuivata ihoa vaan sen sijaan parantaa ihon läpäisyestettä, jotta saunojan iho ei nimenomaan kuivu herkästi. Saunominen näyttäisi tekevän hyvää iholle muutenkin, sillä esimerkiksi psoriaatikot ovat saaneet helpotusta oireisiinsa. Tämä vaatii vielä lisänäyttöä kuitenkin, jotta mekanismia ymmärretään paremmin.


Kuinka paljon pitää sitten saunoa, jotta pääsee nauttimaan saunomisen tuomista hyödyistä? Näyttäisi siltä, että parhaat hyödyt saadaan saunomalla 4-7 kertaa viikossa vähintään 20 minuuttia kerrallaan. Tutkimuksissa saunan lämpötila on ollut 70-80 astetta. Tottakai hyvä nesteytys on oleellisessa roolissa, sillä saunominen kuivattaa elimistöä samalla tavalla kuin raskas treenikin.

 


Karnitiini


Karnitiini on aminohappo ja lysiinin johdannainen, joka kuljettaa elimistössä rasvahappoja mitokondrioihin, eli kehon energiamoottoreihin, jossa niistä hapetusreaktion johdosta muodostuu energiaa kehon käytettäväksi. Elimistössä karnitiini muuttuu asetyylikarnitiiniksi. Asetyylikarnitiini pystyy läpäisemään veri-aivo-esteen ja sillä on siten vaikutusta mm. kognitiivisiin toimintoihin. Pelkästään asetyylikarnitiinilla on havaittu mm. muistisairauksia ehkäisevä vaikutus.


Karnitiini on ei-välttämätön aminohappo, jota elimistö voi valmistaa tietyn verran itse lysiinistä ja metioniinista.  Ravinnosta saatava karnitiini tulee erityisesti liha- ja maitotuotteista. Karnitiinia on mahdollista myös suplementoida sekä l-karnitiini -muodossa, että myös sen johdannaisessa asetyyli-l-karnitiini -muodossa. Erityisesti henkilöillä, joilla on jokin geneettinen sairaus tai tiukka ruokavaliomalli (esim. vegaaninen ruokavalio), karnitiinin suplementointi voi olla fiksu ratkaisu. 


Mitä fyysiseen suorituskykyyn tulee, karnitiinin on havaittu puskuroivan maitohapon muodostumista lihaksissa, eli se siten lisää maitohappojen sietokykyä. Tämän lisäksi karnitiinin on todettu vähentävän fyysisen rasituksen aiheuttamia, haitallisten aineenvaihdunnallisten tuotteiden kertymistä lihaksissa, joka mahdollistaa paremman palautumiskapasiteetin ja siten pidemmällä aikavälillä suuremman harjoittelumäärän. Koska karnitiini lisää rasvavarastojen käyttöä energiaksi, on se siten suosittu valmiste myös laihduttavien ja kehon rasvamassaa vähentävien keskuudessa. Mitä suorituskykyyn tulee tämän, sikäli mukavan vaikutuksen myötä, lisääntyneellä rasvamassan käytöllä energiaksi on myös mahdollista vaikuttaa maksimaaliseen hapenottokykyyn positiivisesti. Karnitiinin käytöstä näyttäisi olevan myös pientä hyötyä lihasten androgeenireseptoreiden lisäämisessä, mikä vaikuttaa testosteronin määrään elimistössä. Luonnollisesti lisääntyneestä testosteronista on hyötyä sekä kuntosalilla, että myös arjen muissa tilanteissa.


 


Beta-alaniini


Beta-alaniini on aminohappo, joka on tärkeä ainesosa karnosiinin luomisessa kehossa. Karnosiini on kehossa oleva aines, joka syntyy beta-alaniini- ja histidiiniaminohappojen synteesistä. Karnosiini ehkäisee lihasten pH-arvon laskua rasituksen aikana. Tällöin maitohappojen pH-arvoja laskeva vaikutus ei iske aivan niin nopeasti, ja lihakset eivät mene ns. ”maitohapoille” yhtä herkästi. Täten se parantaa lihasten suorituskestoa.


Karnosiinin muodostus tarvitsee edellä mainittuja kahta aminohappoa, joista beta-alaniinin saatavuus on tämän synteesin rajoittava tekijä. Karnosiinin nauttiminen suoraan lisäravinteena ei juurikaan paranna tehoja, sillä se hajoaa kehossa nopeasti takaisin sen alkuaineisiin. Tämän takia beta-alaniinin nauttimisen on havaittu antavan paremman tuloksen, sen edistäessa kehon kykyä luoda suuremmat määrät karnosiinia. Tämän lisäksi ravintolisänä nautittava karnosiini on huomattavasti kalliimpaa kuin beta-alaniini.


Beta-alaniini toimii erinomaisesti kestävyyttä vaativissa lajeissa, kuten kamppailulajit, crossfit, jalkapallo, jääkiekko ja muut anaerobista ja aerobista suorituskykyä kysyvät lajit. Myös kuntosalitreenissä on hyötyä beta-alaniinista sekä suorituskyvyn kannalta, että myös välillisesti tulosten kannalta: sarjakestävyyden parantuessa mahdollistuu suurempi volyymi, joka tarkoittaa taas lisääntynyttä treenivastetta. Tässä mielessä voi sanoa, että beta-alaniini on erinomaisen toimiva ergogeeninen apu fyysistä suorituskykyä tavoitellessa.


Lisähuomiona mainittakoon vielä, että beta-alaniini ja kreatiini ovat samankaltaisia yhdisteitä keskenään mutta niiden toimintaperiaatteet eroavat toisistaan. Tämän vuoksi ne toimivat yhdessä otettuna todella hyvin. Kreatiinin ja beta-alaniinin yhteisvaikutuksia tutkittaessa on saatu selville, että ne lisäävät lihasmassan kasvua ja rasvamassan vähenemistä enemmän kuin verrokkiryhmässä, jossa käytettiin kreatiinia ja plasebovalmistetta. Tämän lisäksi kreatiinin ja beta-alaniinin yhdistelmä lisäsi merkittävästi enemmän voiman kasvua verrokkiryhmään nähden.


Beta-alaniinia ei tutkimusten mukaan tarvitse syklittää eli jaksottaa siten, että tietyillä jaksoilla tuotetta käytetään ja sitten pidetään taukoa. Ainoa mainittava seikka on, että mikäli beta-alaniinia käyttää säännöllisesti, voi tauriinin suplementointi olla viisasta, sillä beta-alaniini ja tauriini kilpailevat keskenään elimistössä. Tauriinin puutteen voi havaita myös siinä, että lihaskramppeja tulee normaalia enemmän. Tähän auttaa ajoittainen tauriinivalmisteen käyttäminen, joka mahdollistaa näiden aminohappojen keskinäisen tasapainon elimistössä.

 


Sitrulliinimalaatti


Sitrulliinimalaatti on aminohappo, joka muuttuu munuaisissa arginiiniksi ja antaa maitohappoa puskuroivan vaikutuksen lisäksi myös verenvirtausta lisäävän vaikutuksen. Täten se nostaa kehon L-arginiinitasoja tehokkaammin kuin pelkkä arginiini, koska L-arginiini sellaisenaan nautittuna menee kehossa myös moneen muuhun tarkoitukseen, mm. maha-suolikanava ottaa siitä ison osan käyttöönsä normaaleihin aineenvaihdunnallisiin toimenpiteisiin.


Lisääntynyt arginiinin määrä elimistössä lisää typpioksidin tuotantoa, joka laajentaa verisuonia ja lisää siten lihasten hapen ja ravinteiden saantia, joka taas lisää kehon työskentelykapasiteettia merkittävästi. Salitreenaajille on hyvä mainita, että luonnollisesti lisääntynyt verenvirtaus lihaksiin lisää myös pumpin tunnetta lihaksissa ja parantaa tuntumaa lihakseen.


Sitrulliinimalaatti myös estää lihasten happamoitumista tehokkaasti, joka vaikuttaa suoraan taas kehon kykyyn käsitellä maitohappoja. Maitohappojen sietokyky on siis korkeampi sekä niiden kierrättäminen tehokkaampaa, joka mahdollistaa mm. paremman sarjakestävyyden, lyhyemmät palautusajat sekä suurentuneen kehon työskentelykapasiteetin.


Sitrulliinimalaatti on erinomainen lisä melkeinpä lajiin kuin lajiin; tuote toimii sekä räjähtävyyttä vaativissa lajeissa mutta myös kestävyyttä vaativissa lajeissa. Erityisen hyvää asiakaspalautetta tulee mm. crossfit-harrastajilta, jotka joutuvat taistelemaan maitohappojen kanssa säännöllisesti. Sama periaatehan soveltuu toki mihin tahansa korkean intensiteetin harjoitteluun, jolloin maitohapot jyllää kehossa suurissa määrin.


Sitrulliinimalaattia kannattaa käyttää ennen harjoittelua ja sen aikana n. 5-10 gramman annoksina. Sitrulliinimalaatti on maultaan miedon kirpeä ja jopa miellyttävä, ja se sopii erinomaisesti esimerkiksi hedelmänmakuiseen intrajuomaan tai latausjuomaan sekoitettavaksi. On olemassa myös tuotteita, joissa sitrulliinimalaattia on valmiiksi mukana oikea annos.

 


Entsyymit - avain toimivaan ruoansulatukseen


Yksi parhaita tapoja pitää huolta hyvinvoinnista ja terveydestä on nauttia monipuolista ja terveellistä ruokaa, josta keho saa tärkeitä ravinteita ja rakennusaineita. Monipuolisen ravinnon nauttiminen on kuitenkin vaikeaa, jos kehon ruoansulatusjärjestelmä ei toimi normaalisti. Syy vaivoihin voi olla liian vähäisessä määrässä entsyymejä.


Nauttimamme ravinnon pilkkoutumisesta huolehtivat lukuisat eri entsyymit, joita mm. haima erittää. Niistä jokainen huolehtii omalta osaltaan eri ravintoaineiden, eli hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan pilkkoutumisesta sellaiseen muotoon, että elimistö pystyy käyttämään ne hyväkseen. Jos näitä entsyymejä ei erity riittävästi, syntyy epämiellyttäviä oireita, kuten vatsakramppeja, kaasua ja turvotusta. Oireiden pelko saa monet välttelemään terveellisiäkin ruoka-aineita, jos ne koetaan ”huonosti sulaviksi”. Tällaisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi vihannekset ja juurekset, maito, soija, pavut, viljat ja liha.


Entsyymilisät ovat erinomainen tapa helpottaa ruuansulatusvaivoja ja varmistaa ravintoaineiden täydellinen imeytyminen. Entsyymeistä on todettu olevan hyötyä esimerkiksi suorituskyvyn ja palautumisen kannalta kun niitä nautitaan aterioilla ja esimerkiksi palautusjuoman proteiinin seassa helpottamaan pilkkoutumista.


Entsyymivalmisteita on lukuisa valikoima tarjolla nykypäivänä, mutta myös entsyymeillä terästettyjä ravintolisiä on alkanut tulla markkinoille mukavasti. Mm. joihinkin proteiinilisiin on lisätty kattava entsyymisekoitus, joka tehostaa tuotteen pilkkoutumista ja nopeuttaa palautumista sekä vähentää vatsaan ja ruuansulatukseen kohdistuvaa rasitusta!

 


Inkivääri


Inkivääri on Aasiasta kotoisin oleva ja siellä viljeltävä ruohokasvi. Inkivääri on monelle tuttu ruoanlaitossa käytettävä mauste, antaen sille ominaista tulisuutta ja raikkautta erityisest itämaisiin ruokiin. Ruoanlaitossa käytettävä osa inkivääristä on sen maavarsi. Sen lisäksi, että inkivääri on mukava lisäys ruokaan, on siitä myös tutkitusti hyötyä terveydelle.


Inkivääri on, paljolti myös kurkuman tavoin, erinomainen vähentämään ja estämään elimistön tulehdustilaa, jota aiheuttaa mm. kova treeni ja työstä aiheutuva stressi. Inkiväärin sisältämä gingeroli on pääroolissa inkiväärin tarjoamissa hyödyissä. Inkiväärin on myös tulehdusten lievittämisen lisäksi todettu olevan myös hyvä apu infektioita vastaan taistellessa, mistä luultavasti johtuu inkiväärin suosittu käyttö erityisesti flunssakausilla.


Inkivääri näyttäisi tehoavan myös pahoinvointiin, oli kyseessä sitten matkapahoinvointi tai vatsatauti. Inkivääri toimii aivo-suolisto akselilla eli pystyy vaikuttamaan sekä tuntemuksiin että myös itse ongelma-alueeseen. Inkiväärin on todettu tehoavan myös nivelkipuihin ja muutaman tutkimuksen mukaan olevan hyvä apu mm. nivelrikossa. Vaikutus perustuu oletetusti sen tulehdusta hillitsevään mekanismiin. Samaan mekanismiin perustuu myös inkiväärin lihaskipua lievittävä vaikutus, joka on esimerkiksi kovalla treenijaksolla tervetullut apu, kun lihaskipu on säännöllistä tai runsasta.


Kuten aiemmin mainittua, inkivääriä voi nauttia mausteena tai tuoreena esimerkiksi smoothien joukossa. Mikäli haluat kuitenkin nauttia isompia määriä tai et pidä inkiväärin mausta, voi kapselimuotoinen inkivääriuute olla miellyttävin ja helpoin vaihtoehto.

 


Kehonhuolto


Kehonhuolto on ollut viimeisen vuosikymmenen yksi suosituimpia trendejä urheilijoiden, fitnessharrastajien ja ylipäätänsä omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden keskuudessa. Aiheesta on tullut valtavat määrät kirjallisuutta, opasvideoita, mobiiliappeja, erilaisia maksullisia kehonhuoltoon keskittyviä virtuaalivalmentajia sekä onhan trendi näkynyt myös kuntosaleilla välineiden lisääntymisessä. On myös vaikea olla löytämättä nykyisin ryhmäliikuntapaikkaa, jossa ei tarjottaisi jotain kehonhuoltoon liittyvää ohjattua tuntia.


Käsitteenä kehonhuolto on melko laaja, vaikka sana itsessään on varsin itsestäänselvä. Kehonhuolto tarkoittaa nimensä mukaisesti kehon huoltamista ja toiminnan ylläpitämistä. Tarkemmin kuitenkin määriteltynä kehonhuoltoon kuuluu lihasten ja lihaskalvojen huoltaminen (hieronta ja erityyppiset venyttelymetodit), nivelten liikeratojen huoltaminen ja lisääminen (mobilisointi), uusien liikeratojen oppiminen ja "opettaminen" keholle. Kaikkiin näihin löytyy iso liuta erilaisia tekniikoita ja välineitä käytettäväksi, jotta hankalimmatkin jumit ja vaivat saataisiin pois.


Lihasten ja lihaskalvojen huoltaminen tapahtuu pääasiassa erilaisilla hieronta- ja venyttelytekniikoilla. Esimerkiksi putkirullaus on todella kätevä tapa aukoa lihaksia ja saada erityisesti lihasfaskiat auki ja kaikki ihonalaiset liukuvat pinnat liikkeelle. Mm. kova harjoittelu ja sen aiheuttama kuona-aineiden kertyminen saavat helposti nämä pinnat "liimautuneeksi" toisiinsa, mikä taas haittaa suorituskykyä ja lisää vammariskiä. Putkirullaus on todella kätevä keino aukoa faskioita ja tiukempiin jumeihin esim. hierontapallot ovat aivan omiaan, erityisesti kun lihasjumi on syvällä lihaksessa. Myös erilaiset venyttelytekniikat, erityisesti pidemmät venytykset  aukovat lihaksia tehokkaasti ja ovat käteviä tilanteissa, kun lihas on kauttaaltaan jumissa.


Nivelten mobilisointi tarkoittaa nivelpintojen aukomista ja liikelaajuuksien lisäämistä. Tähän voi käyttää - tilanteesta riippuen - oman kehon painoa sekä erilaisia harjoitusvälineitä, joista tärkeimpänä mainittakoon vastuskuminauhat, erityisesti raskaammat sellaiset. Varsinkin vastuskuminauhoilla on helppo tehdä traktiota, eli luoda tilaa nivelpintojen välille. Mm. lantion ja lonkkien liikkuvuuteen voi tehdä ihmeitä tällä tavalla, esimerkkinä tästä reisiluun pään liikuttaminen lonkan sisällä (katso video tästä).


Uusien liikeratojen opettelu ja opettaminen keholle voidaan katsoa myös huoltavaksi harjoitteluksi, koska tällä tähdätään optimaalisiin liikeratoihin ja siten lisätään kehon tehokkuutta suorittaa liikkeitä kuntosalilla tai vaikkapa lenkkipolulla. Samalla myös vammariskit pienenevät, kun keholle opetetaan luonnolliset, täysimittaiset liikeradat. Mainittava on, että tähän samaan konseptiin on vahvasti liitoksissa nivelten mobilisointi ja lihashuolto, koska usein liikeratojen muuttaminen vaatii myös lihasten ja nivelten manipulointia samaan aikaan, sen lisäksi että päivität uudet, paremmat liikeradat aivoille ja hermostolle.

 


Kurkumiini


Kurkumiini on kurkuminoideihin kuuluva yhdiste, jota saadaan kurkumasta. Kurkuma mausteena on useille varmasti tuttu sellaisenaan tai curry-mausteseoksessa käytettynä. Kurkuman käyttö on erittäin terveellistä ja siitä on paljon erilaisia hyötyjä hyvinvoinnille. Pääroolissa kuitenkin näiden vaikutusten taustalla on kurkumiini. 


Kurkumiini on kurkuman aktiivinen ainesosa, jolla on tutkitusti tulehdusta lievittävää vaikutusta. Erityisesti nivelkipujen ja -vaivojen taustalla on usein myös kokonaisvaltainen elimistössä vallitseva matala-asteinen tulehdus, joka lisää kipua nivelissä entisestään. Kurkumiinin on havaittu tutkimuksissa vähentävän tätä tulehdusta. Kurkumiinilla on nivelten toiminnan tukemisen lisäksi myös ruoansulatusta ja mahdollisesti myös rasvanpolttoa edistäviä vaikutuksia. Eräässä tutkimuksessa todettiin kurkumiinin suojaavan haimaa ja auttavan sitä insuliinin tuotannossa, mikä antaa lupaavaa dataa ainesosasta esimerkiksi diabeetikoille.


Kurkumiini lisää oletetusti valkoisen rasvan konversiota metabolisesti aktiivisempaan ruskeaan rasvaan, joka siis lisää rasvanpolttoa elimistössä yleisesti. Luonnollisesti pienentynyt kehon massa rasittaa niveliä vähemmän ja pienentynyt rasvan osuus kehonpainosta vähentää tulehdusta entisestään, eli myös tällainen välillinen vaikutus on kurkumiinilla olemassa. Kurkumiinin on todettu myös toimivan immuniteetin tukena, joten esimerkiksi kausiflunssien saapuessa voi käyttää kurkumaa mausteena erityisen paljon.


Kuten aiemmin mainittua, kurkumaa on helppo käyttää mausteena ruoanlaitossa mutta jos haluaa siitä vielä lisähyötyjä, voi käyttää kurkumiinia myös ravintolisän muodossa, jolloin on helppo saada konsentroitu määrä kurkuman terveyttä edistäviä vaikutuksia


 


Nivelten toimintaa tukevat ravintolisät


Nivelten toimintaa tukevia ravintolisiä on ilmestynyt markkinoille useita erilaisia 2000-luvun aikana. Pääasiassa niiden keskeiset ainesosat ovat hyvin samankaltaisia mutta määrissä voi olla vaihtelua. Käymme tässä artikkelissä läpi yksitellen yleisimpiä nivelten toimintaa tukevia ravintolisiä ja niissä käytettyjä ainesosia.


Glukosamiini

Glukosamiini on rustojen, nivelpintojen ja selän välilevyjen sekä nivelnesteen rakenneosa, jolla on ratkaiseva merkitys rustojen joustavuudelle ja kestävyydelle. Iän myötä sidekudoksen glukosamiini vähenee, jolloin myös rustot ohenevat ja niihin syntyy pieniä koloja, reikiä ja halkeamia. Glukosamiinit ovat hitaasti vaikuttavia aineita, jotka lievittävät niveltulehdusta ja korjaavat rustovaurioita vähitellen, pitkän ajan kuluessa. Niiden hoitava vaikutus jatkuu usein pitkään käytön lopettamisen jälkeenkin, jopa kolmen kuukauden ajan. Siksi glukosamiineja voidaan käyttää myös jaksottain, tarpeen mukaan. Ravintolisänä käytettävä glukosamiini on joko synteettistä tai se valmistetaan äyriäisistä

Kondroitiini

Glykosaminoglykaaneihin kuuluva kondroitiinisulfaatti on tärkeä osa nivelkudosta. Sitä esiintyy ihmisten sidekudoksessa ja solukalvoissa. Kondroitiinisulfaatti on osa ruston aggregaania. Ravintolisänä käytettävä glukosamiini useimmiten valmistetaan eläinlähteistä, kuten hain tai lehmän rustoista.

MSM

Metyylisulfonyylimetaani (MSM) on rikkiyhdiste, jota esiintyy luonnostaan ihmisen ja kaikkien muidenkin selkärankaisten elimistössä. MSM ei ole siis elimistölle mikään vieras aine. Ravinnon rikkipitoisuus on ollut jo pitkään laskussa mm. maaperän heikomman mineraalipitoisuuden vuoksi, jonka takia MSM:n suplementointi voi olla järkevä vaihtoehto. Kielikuvallisesti voisi sanoa, että MSM on vähän sama asia kuin öljy erilaisille moottoriajoneuvoille. Se voitelee ja pitää nivelet toimintakuntoisena.

Kurkumiini

Kurkumiini on kurkuman aktiivinen ainesosa, jolla on tutkitusti tulehdusta lievittävää vaikutusta. Erityisesti nivelkipujen ja -vaivojen taustalla on usein myös kokonaisvaltainen elimistössä vallitseva matala-asteinen tulehdus, joka lisää kipua nivelissä entisestään. Kurkumiinin on havaittu tutkimuksissa vähentävän tätä tulehdusta. Kurkumiinilla on nivelten toiminnan tukemisen lisäksi myös ruoansulatusta ja mahdollisesti myös rasvanpolttoa edistäviä vaikutuksia. Kurkumiini lisää oletetusti valkoisen rasvan konversiota metabolisesti aktiivisempaan ruskeaan rasvaan, joka siis lisää rasvanpolttoa elimistössä yleisesti. Luonnollisesti pienentynyt kehon massa rasittaa niveliä vähemmän ja pienentynyt rasvan osuus kehonpainosta vähentää tulehdusta entisestään, eli myös tällainen välillinen vaikutus on kurkumiinilla olemassa.


Näitä erikseen käytettäviä ainesosia pystyy nykyisin ostamaan sekä erikseen, että myös yhdistelmätuotteina, joissa käytetään samaan aikaan useita eri ainesosia tukemaan nivelten toimintaa.

 


Rasvat - hyvä vai paha?


Rasva. Jo pelkkä sana saa irvistämään. Rasvan osuus ruokavaliossa on jakanut mielipiteitä jo kauan aikaa ja on luultavasti aihealue, jolta yksikään iltapäivälehtiä koskaan vilkaissut ei ole voinut välttyä. Ristiriitaista tietoa rasvoista on runsaasti ja usein mielipiteeseen vaikuttaa, miltä katsantokannalta kommentoija lähestyy aihetta. Jos kysyt aiheesta vegaanilta, ketoruokavaliota noudattavalta tai kehonrakennusta harrastavalta, saat todennäköisesti kaikilta hyvin erilaisen vastauksen. Minkälainen paikka rasvoilla, objektiivisesti tarkasteltuna, on ruokavaliossa sitten?


Rasvat voidaan jakaa karkeasti tyydyttyneisiin rasvahappoihin, kertatyydyttymättömiin rasvahappoihin sekä monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Transrasvat eivät varsinaisesti ole oma rasvahappojen luokka, vaan se on nimitys tyydyttymättömistä rasvahapoista, jotka on teollisesti kovetettu eli jatkokäsitelty. Transrasvojen haitoista alettiin ymmärtää enemmän 2000-luvulle tultaessa ja sittemmin niiden käyttöä on rajoitettu reippaasti, esimerkiksi erilaisilla lakipykälillä. Transrasvojen välttämisestä ruokavaliossa on paljon näyttöä ja hyvä ohjenuora on välttää ruoka-aineita, jotka sisältävät transrasvoja.


Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvoista ehkä eniten mielipiteitä jakavia niiden väitetyn veren kolesterolitason nostamisen vuoksi, joka taas vaikuttaa sydänterveyteen. Tyydyttyneitä rasvoja saa esimerkiksi kananmunan keltuaisesta, punaisesta lihasta, rasvaisista maitotuotteista ja voista. Ruokavalion kolesterolipitoisuuden suora vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen ja nimenomaan tämä asia on aiheuttanut jo pidempään debaattia. Muun muassa kananmunat ja niiden terveellisyys on ollut ehkä ladatuin aihe jo pitkän aikaa mutta nykyään niiden kohdalla ollaan huomattavasti myötämielisempiä mitä esimerkiksi 10 vuotta sitten. Esimerkiksi kananmunan kohdalla juuri keltuainen sisältää käytännössä kaikki kananmunan tärkeimmät ravinteet. Tyydyttyneet rasvahapot ovat olennaisessa roolissa hormonitoiminnassa ja keho tarvitsee niitä muodostaessaan hormoneita, kuten testosteroni ja kasvuhormoni. Ihmisillä on myös yksilöllisiä eroja tyydyttyneiden rasvojen tarpeessa, kuten myös muiden ravintoaineiden kohdalla. Eli suorilta tyydyttyneiden rasvojen linjaaminen pahaksi on lyhytnäköistä eikä myöskään paikkansa pitävää tietoa.


Kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvahapot ovat yleisesti tunnettu "hyvinä" rasvoina ja joiden saannin tärkeyttä korostetaan eniten. Näitä rasvoja saa rasvaisesta kalasta ja eri kasvilähteistä, erityisesti oliiviöljy, avokado ja tietyt pähkinät ovat erinomaisia tyydyttymättömien rasvahappojen lähteitä. Nämä rasvahapot ovat erityisen tärkeässä roolissa mm. sydämen, silmien, hormonijärjestelmän ja aivojen toiminnan kannalta. Omega-rasvahapot kuuluvat tyydyttymättömien rasvahappojen ryhmään. Niihin luetaan Omega-3 ja -6 rasvahapot, jotka on saatava ravinnosta ja elimistö ei voi tuottaa niitä itse. Omega-7 ja -9 kuuluvat myös tähän kategoriaan mutta niiden ero on se, että elimistö pystyy tuottamaan niitä itse ja niitä saa myös ravinnosta. Tarkalleen ottaen omega-3 ja -6 rasvahapot kuuluvat monityydyttymättömiin rasvahappoihin ja omega-7 ja -9 kertatyydyttymättömiin. Omega-rasvahapoista kenties tunnetuimpia ovat EPA ja DHA, joita saa erityisesti rasvaisesta kalasta ja tarvittaessa kalaöljyvalmisteista. Kuten aiemmin mainittua, nämä ovat välttämättömiä rasvahappoja eli niitä on saatava ravinnosta. Jos haluat lukea tarkemmin omega-rasvahapoista, löydät artikkelin tästä.


Sen lisäksi, että jokaisen elimistö tarvitsee rasvoja, on otettava huomioon yksilölliset erot, kuten aktiivisuustaso, mahdolliset sairaudet jne. jotka vaikuttavat rasvojen tarpeeseen ja niiden suhteeseen ruokavaliossa, puhumattakaan tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen suhteesta. Rasvat aiheena tulee varmasti jakamaan mielipiteitä myös jatkossakin mutta melko turvallista on kuitenkin todeta, että yksikään rasvatyyppi (poislukien transrasvat) ei ole vain ja ainoastaan "paha".

 


Heraproteiini - mitä se on?


Heraproteiini on kenties ikonisin ravintolisä, mitä urheiluravinnemarkkinat ovat koskaan tehneet. Voisi sanoa, että urheiluravinteiden kovin "buumi" on lähtenyt nimenomaan heraproteiinista liikkeelle. Markkinat ovat muuttuneet sittemmin ja tarjontaa on nykyisin jos jonkinlaista, mutta edelleen suosituimpia tuotteita ovat heraproteiini ja erilaiset sen johdannaiset (palautusjuomat, yöproteiinit jne.). Nimenomaan heraproteiinien kohdalla valikoima on kehittynyt valtavasti: pakkauskokoja on muitakin kuin pelkästään 4 kilon marjaämpäri ja makuja valittavissa muutama muukin pelkän maustamattoman lisäksi. Heraproteiinista löytyy myös laadultaan muutamaa eri versiota, mutta perusluonteeltaan valmiste on silti sama mitä se on ollut alun alkaenkin.


Mitä heraproteiini oikeastaan edes on? Heraproteiinia saadaan maidosta ja pääasiassa heraa tuotetaankin lehmänmaidosta. Noin 80% maidon proteiineista on kaseiinia ja noin 20% heraa. Esimerkiksi juuston valmistuksessa kaseiini jää juustoon, mutta heraproteiini erottuu prosessissa nestemuotoisena. Erottunut hera voidaan sitten jatkojalostaa heraproteiinijauheeksi. Tämän tiedon valossa voi sanoa, että heraproteiini on oikeastaan erittäin luonnollinen ravintolisä.


Heraproteiini on palautusjuomana, proteiinilisänä ja vaikka välipalan osana loistava valinta, sillä sen aminohappokoostumus on yksi laadukkaimmista. Se sisältää erinomaisessa suhteessa välttämättömiä aminohappoja ja sen leusiinipitoisuus on korkea. Leusiini on aminohapoista oletetusti se, joka stimuloi proteiinisynteesiä, joka on lihaskasvulle olennainen prosessi. Johtuen erityisesti heran aminohappokoostumuksesta, on se erilaisista proteiinivalmisteista ehdottomasti tehokkain ja hinta-toimivuus suhteeltaan paras, ellei sitten jostain syystä yksinkertaisesti pysty tai halua käyttää maitopohjaisia proteiineja (esim. allergia tai eettiset syyt).


Tärkeä huomio heraproteiinista on myös se, että koska se on erotettu maitoproteiinista (eli siinä ei ole kaseiinia), sopii se monelle herkkävatsaisellekin hyvin, joka ei normaalisti pysty nauttimaan maitotuotteita. Kaseiini on maidon proteiineista usein se, joka aiheuttaa ongelmia maitotuotteiden kohdalla, ellei ole sitten maitoallergiaa tai laktoosi-intoleranssia. Laktoosiakin on heraproteiinissa toisaalta hyvin vähän (tai käsittelytavasta riippuen ei lainkaan). Lisäksi heraproteiini imeytyy todella nopeasti, eli se on nopea ja helpostisulava vaihtoehto proteiininlähteeksi.


Heraproteiinia on laadultaan ja valmistustekniikaltaan muutamaa erilaista. Yleisin ja ns. perusherana tunnettu muoto on heraproteiinikonsentraatti, joka on heraproteiineista vähiten suodatettu muoto. Täten se sisältää enemmän "epäpuhtauksia" kuin heraproteiinin suodatetummat muodot. Näitä "epäpuhtauksia" ovat rasva ja laktoosi, eli maitosokeri. Konsentraattimuotoinen heraproteiini on valmistustekniikasta johtuen halvin vaihtoehto. Jos henkilö sietää hyvin maitotuotteita niin konsentraattimuotoinen hera on esimerkiksi välipalaksi erinomainen vaihtoehto.


Heraproteiini-isolaatti on hieman pidemmälle suodatettu heraproteiinin muoto. Siinä heraproteiinia on suodatettu niin, että lopputuotteessa on yleensä konsentraattia suurempi proteiinipitoisuus ja rasvaa sekä laktoosia on vähemmän. Heraproteiini-isolaatti imeytyy vielä konsentraattiakin nopeammin ja sen vuoksi se on hyvä valinta esimerkiksi palautusjuomaksi. Lisäksi heraproteiini-isolaatti on yleensä hellin vatsalle, eli herkkävatsaisille se on yleensä paras valinta. 


Pisimmälle viety heraproteiiniversio on hydrolysoitu heraproteiini. Tässä muodossa heran proteiineja on valmiiksi pilkottu niiden imeytyvyyden parantamiseksi, joka nopeuttaa tuotteen imeytymistä entisestään. Valmistustekniikka näkyy yleensä myös tuotteen hinnassa, eli hydrolysoitu heraproteiini on heraproteiiniversioista yleensä kallein. Hydrolysoitu heraproteiini voi sopia herkkävatsaisille vielä isolaattiakin paremmin.


Mikä heraproteiini on sitten paras? Paperilla parhaimman laatuinen on toki hydrolysoitu heraproteiini-isolaatti mutta käyttäjästä ja käyttötarpeesta riippuen myös halvemmat vaihtoehdot voivat olla aivan yhtä hyvin toimivia ratkaisuja. Esimerkiksi välipalaksi, smoothien joukkoon tai vaikkapa jogurtin sekaan heraproteiinikonsentraatti toimii erinomaisesti, erityisesti jos ei ole ongelmia käyttää maitotuotteita ylipäätänsä. Jos taas haet palautusjuomaksi proteiinilisää, isolaattimuotoinen heraproteiini on fiksu vaihtoehto nopean imeytymisen ansiosta, joka taas edesauttaa palautumista harjoituksesta. Mikäli sinulla on ollut haasteita heraproteiinien käytön ja imeytymisen kanssa, hydrolysoitu isolaatti voi olla sinulle juuri oikea vaihtoehto. Lopuksi täytyy mainita, että verrattuna valmiisiin palautusjuomavalmisteisiin, erillisen heraproteiinivalmisteen etu käyttäjälleen on se, että pystyt määrittämään itse aina proteiinin ja hiilihydraatin suhteen palautusjuomassa, mikäli tykkäät käyttää erillistä hiilihydraattivalmistetta tai esimerkiksi hedelmiä hiilarin lähteenä treenin jälkeen. Tällä tavoin samaa proteiinivalmistetta voi käyttää sitten myös esimerkiksi välipalalla, kun siinä ei ole valmiina hiilihydraattia mukana. Toisin sanoen hiilihydraatit ovat helpompi lisätä kuin ottaa pois.

 


Meditaatio - mielen kuntosalitreeni


Oletko jo kokeillut meditointia? Tutkimusten mukaan meditointi on yksi tehokkaimpia keinoja lievittää stressiä, vähentää mielen harhailua ja siten tehostaa keskittymiskykyä, lisätä myönteisiä tunteita, lisätä vastustuskykyä, tehostaa muistin toimintaa ja parantaa unenlaatua.


Yksinkertaisimmillaan meditaatio tarkoittaa rauhoittumista omaan itseen, joskin siitä on olemassa useita erilaisia harjoitusmuotoja ja koulukuntia. 2000-luvun myötä tästä vuosituhansia vanhasta menetelmästä on tullut suorastaan muoti-ilmiö ja pelkästään sana meditointi tuppaa olemaan valmiiksi ladattu, joka kirvoittaa erilaisia ajatuksia aina joogahousuista mantrojen lausumiseen. Nykyajan kenties modernimpi termi meditoinnille on mindfulness, joka tarkoittaa tietoista läsnäoloa. Käytännössä meditaatiota ja mindfulnessia tehdessä käytetään samoja tekniikoita, esimerkiksi hengitykseen keskittymistä, kehon tuntemuksien seuraamista tai ympäristön äänien tarkkaa kuuntelua.


Perustavalla tasolla mindfulness- tai meditointisessio on eräänlainen mielen treeni, jossa pyritään keskittymään vain tähän hetkeen. Se on vastakohta ihmisen normaaleille ajattelumalleille, jossa analysoidaan menneitä tapahtumia tai suunnitellaan tulevaa. Sanomattakin on selvää, että tähän sykliin liian tiukasti jäädessä elämä saatta tuntua lipuvan ohitse. Meditointi ja mindfulness opettaa olemaan hetkessä, joka lisää siten keskittymistä siihen, mitä ikinä oletkaan tekemässä. Onnellisuuteen taas vaikutus tulee sitä kautta, että harjoittelija oppii olemaan kontrolloimatta ja analysoimatta kaikkia tapahtumia, mitä oli tai on edessäpäin.


Meditoinnista ja mindfulnessista on olemassa valtava määrä kirjallisuutta sekä useita loistavia sovelluksia mobiililaitteiden app-kaupoissa. Meditoinnin voi myös aloittaa helposti pitämällä pieniä hetkiä päivässä, tai yhden keskitetyn hetken, jolloin keskityt vain tarkkailemaan hengistystäsi ja esimerkiksi ympäriltä kuuluvia ääniä. Kun mieli alkaa laukata (joka tulee tapahtumaan), seuraat ikään kuin vierestä mielen virtaa, tarttumatta kuitenkaan asioihin, joita siellä menee. Tämä on harjoittelun haastavimpia osuuksia, joka tulee vain ajan kanssa. Tässä mielessä meditointi ja mindfulness ovat aivan kuten mikä tahansa muukin treenaaminen: tulokset tulevat säännöllisen harjoittelun myötä.

 


Voimaharjoittelun merkitys terveydelle


Voimaharjoittelu ja kuntosalitreeni mielletään useimmiten ulkonäkökeskeisenä harrastuksena, jossa lihaksia pumppaamalla tarkoitus on vain kasvattaa suuremmat muskelit tai parantaa ulkonäköään. Tosiasiassa voimaharjoittelusta on kuitenkin runsaasti erilaisia terveyshyötyjä, jotka jäävät usein vähemmälle huomiolle. Mitä nämä hyödyt sitten ovat?


Monipuolisella koko kehoa kuormittavalla voimaharjoittelulla on yleensä positiivinen vaikutus veren rasva- ja sokeriarvoihin ja sen on osoitettu pienentävän esim. aikuistyypin diabeteksen puhkeamisriskiä. Voimaharjoittelu lisää myös luuston mineraalitiheyttä ja vahvistaa luustoa, joka ehkäisee osteoporoosia. Pidemmät sarjat parantavat myös sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, joka laskee verenpainetta.


Voimaharjoittelu parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa sekä ehkäisee vammoilta. Se muun muassa lisää jänteiden jäykkyyttä ja mahdollisesti myös paksuutta. Vahvat lihakset tukevat myös niveliä esim. hyppyjen alastulossa tai nopeissa suunnanmuutoksissa. Voimaharjoittelun on myös osoitettu vähentävän alaselkäkipuja, kunhan treenitekniikat ovat kunnossa.


Voimaharjoittelu helpottaa painonhallintaa, pääasiassa lisääntyneen lihasmassan avulla, joka nostaa elimistön perusaineenvaihduntaa eli kalorinkulutusta. Tämä taas tarkoittaa suurempaa peruskulutusta. Tottakai myös suuremmat lihakset käyttävät enemmän energiaa harjoituksen aikana ja sen jälkeen. Yhteenvetona voi sanoa, että voimaharjoittelu on erityisen tehokasta ehkäisemään lihavuutta. Lihasvoima ja hyvä toimintakyky ennustavat myös pienempää ennenaikaisen kuoleman riskiä. 40 ikävuoden jälkeen lihasmassa vähenee noin 0,5 % vuosittain ja lihasvoima noin 1 % ja nämä molemmat kiihtyvät entisestään, mitä enemmän ihminen vanhenee. Tutkimuksissa on osoitettu, että voimaharjoittelu on parantanut toimintakykyä, kävelynopeutta, itsenäisyyttä, itsetuntoa, fyysistä aktiivisuutta, kognitiivisiä kykyjä ja vähentänyt kaatumisia. Näillä kaikilla on merkittävä vaikutus terveisiin elinvuosiin.


Näiden tietojen valossa on siis selvää, että voimaharjoittelusta on merkittävää hyötyä omalle terveydelle ja terveille elinvuosille. Tietenkään ei voi kieltää voimaharjoittelun positiivisia vaikutuksia ulkonäön ja lihasten näyttävyyden kannalta, mutta olennaista on, että tämä ei missään nimessä ole ainoa säännöllisestä harjoittelusta saatava hyöty!

 


Elektrolyytit


Elektrolyytit ovat viimeisen vuoden ja ketogeenisen ruokavalion myötä lähes hittisana, jota kuulee mainitsevan usein kun puhutaan erityisesti nesteytyksestä. Mitä ne oikein ovat saatikka tekevät?


Termillä "elektrolyytit" tarkoitetaan pääasiassa kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja natriumia, jotka ovat mikroravintoaineita. Ihmisen elimistö tarvitsee näitä useisiin erilaisiin aineenvaihdunnallisiin tapahtumiin, aina sydämen toiminnasta nestetasapainon säätelyyn. Natriumkloridi eli tuttavallisemmin suola on "mestarielektrolyytti" sikäli, että sillä on nesteiden imeytymisen kannalta ratkaisevan suuri merkitys. Ei-kemiallisesti valmistetussa suolassa (puhdas natriumkloridi) on aina mukana muitakin mineraaleja - mm. edellämainitut hivenaineet - mutta niiden määrä voi vaihdella runsaasti riippuen eri tekijöistä. 


Palataksemme aloitukseen, miksi elektrolyytit ovat niin suosittuja, tai mikä niistä on juuri nyt viime aikoina saanut niin suosittuja, on pääasiallisena tekijänä ketogeenisen ruokavalion suosio. Ketogeenisella ruokavaliolla nautitaan hiilihydraatteja erittäin minimaalinen määrä, eli ruokavalio koostuu pääasiassa rasvoista ja proteiinista. Elimistössä hiilihydraatit pilkkoutuvat glykogeeniksi, joka varastoituu lihaksiin ja maksaan. Samalla kun lihakset varastoivat glykogeenia, varastoivat ne mukana myös nestettä. Kuten yllä opimme, nesteiden varastoiminen tarvitsee elektrolyyttejä. Kun siis uuden ruokavalion myötä lihasten glykogeenivarastot tyhjenevät, vähenevät samalla myös lihasten nestevarastot ja niiden mukana elektrolyytit. Tarpeeksi pitkälle mentäessä tämä alkaa näkyä heikotuksena, väsymisenä ja pahimmillaan lihasten toimintahäiriönä. Ketogeeniseen ruokavalioon liittyen elektrolyyttien puute näkyy usein "keto-flunssana", joka on flunssankaltaisia oireita mukaileva olotila, kun ollaan siirtymässä ketoosiin. Tosiasiassa olotila liittyy hyvin usein juuri elektrolyyttien puutteeseen ja on siksi helposti vältettävissä.


Paljon liikkuvat (esimerkiksi urheilijat ja fyysistä työtä tekevät) ja erittäin lämpimät ilmat saavat lisääntyneen hikoilun myötä kehon nestetasapainoa horjutettua ja siten asettavat vaatimuksia myös riittävän elektrolyyttien saannin suhteen. Moni tietää tunteen, kun kuumana kesäpäivänä treenaa, tai tekee jotain muuta fyysistä askaretta, kun yhtäkkiä alkaa väsyttämään tai olo ei tunnu ollenkaan yhtä terävältä kuin aiemmin. Myös suonenvedot ja lihaskrampit saattavat astua kuvaan. Tämä tila johtuu pitkälti elektrolyyttien puutteesta elimistössä. Eli vaikka ei harrastaisi ketogeenistä ruokavaliota, riittävä elektrolyyttien saanti on todella tärkeää joka tapauksessa.


Helpoiten elektrolyyttejä saa syömällä ravintorikasta ruokaa. Useissa kasviksissa, siemenissä, pähkinöissä ja esimerkiksi sisäelimissä on runsaasti mineraaleja ja niiden mukana elektrolyytit. Tämän lisäksi täytyy toki pitää huolta sitten riittävästä nesteen saannista. Nykyisin, elektrolyyttien "suosion" kasvettua, on markkinoilla tarjoilla useita laadukkaita elektrolyyttivalmisteita, jotka maistuvat erittäin miellyttäville ja on helppo sekoittaa suoraan juotavan nesteen sekaan, jota nautitaan sitten treenin, pihatöiden, saunomisen yms. toiminnan lomassa.

 


Veden juonnin merkitys


Vesi on elämän kannalta välttämätön elementti. Samoin kuin maapallon pinta-alasta, myös kehomme on 70%:sti vettä. Ihminen pärjää tarvittaessa jopa todella pitkiä aikoja ilman ruokaa, mutta ilman vettä vain muutaman päivän. Vesi on siis elämän kannalta perusedellytys. Mihin vettä varsinaisesti siis tarvitaan?


1. Peruselintoiminnot

Käytännössä kaikki solujen aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat vesiliuoksessa. Elimistö tarvii vettä mm. ruoansulatuksen toimintaan, ravinteiden kuljetukseen, verivolyymin ylläpitämiseen, syljen ja kyynelnesteen muodostumiseen, kehon lämpötilan säätelyyn sekä liuottimena kuona-aineiden poistamisessa.

2. Suorituskyky

Jopa 2% määrä kehonpainosta menetettynä nesteenä näkyy alentuneena suorituskykynä. Yleensä tässä vaiheessa alkaa ilmetä selkeää janon tunnetta, mutta valitettavasti suorituskyky on jo alentunut. Nestehukka siis laskee suorituskykyä. Myös vammariski kasvaa, kun kehon nestetasapaino on alentunut. Tämän vuoksi ennen suoritusta tapahtuva, suorituksen aikainen sekä suorituksen jälkeinen nesteytys on oleellisen tärkeää.

3. Lihakset

Iso osa lihasten painosta on vettä, joka on solunsisäistä nestettä. Optimaalinen nestetasapaino pitää huolta, että lihakset eivät ole kuivia ja soluissa on nestettä riittävästi.

4. Yleinen toimintakyky

Nestehukka on useassa tapauksessa syy väsymykseen ja päänsärkyyn, jotka saatetaan helposti laittaa jonkin muun tekijän piikkiin. Myös keskittymis- ja koordinaatiokyky laskevat nestevajauksessa. Sanomattakin on siis selvää, että mikäli haluaa pitää huolta suorituskyvystään henkisesti ja fyysisesti, on veden juonti tärkeimpiä kohtia, mistä pitää huolta.


Riittävä veden päivittäinen määrä on n. 1,5 - 2 litraa puhtaana nesteenä, johon päälle lasketaan ravinnon mukana tuleva neste toki. Vettä kannattaa nauttia pitkin päivää aterioiden välissä, sekä laittaen painoarvoa mainitulle suorituksen ympärillä tapahtuvalle nesteytykselle sekä aamulla herätessä, kun keho on yön jäljiltä kuiva.

 


Pätkäpaasto - kenelle ja miksi?


Pätkäpaasto, IMF eli Intermittent Fasting, on 2010-luvun ruokavaliotrendeistä yksi suosituimpia ja suuren mielenkiinnon kohteena myös tieteellisen tutkimuksen puolelta. Paastoaminen, eli syömättä jättäminen tai ilman ruokaa oleminen, on itsessään (tottakai) todella vanha ja paljolti eri eliöiden DNA:han kirjoitettu mekanismi, sillä ruokaa ei ole aina ollut saatavilla säännöllisesti ja tasaisin syklein. Esimerkiksi vuodenajat ja muuttuvat olosuhteet ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa ruokaa ei ole ollut saatavilla. Tällöin on pitänyt olla kyky käyttää vararavintoa, eli kehon rasvaa energiaksi. Myös uskonnollisista syistä ja erilaisten keho-mielen vahvistamismetodien vuoksi on harjoitettu paastoa iät ja ajat, joten näiden tietojen valossa ei ole mistään "uudesta" kysymys. Mikä tässä muinaisessa metodissa sitten kiinnostaa nykyisin, ja miksi tällaista olisi järkevää tehdä kerran kun ravinnottomuus on nykyisessä (länsi)maailmassa käytännössä todella epätodennäköistä? 


Pätkäpaasto tarkoittaa paastoamistekniikkaa, jossa tietty osa päivästä ollaan syömättä (ei mitään kaloreita), ja tietyn aikaikkunan sisällä syödään. Suosittuja tapoja ovat esimerkiksi 8/16 (LeanGains), OMAD (one meal a day), Warrior Diet (4/20) jne. Erilaisia paastoamistapoja on useita ja niistä on kirjoitettu paljon, mutta käytännössä idea on kaikissa sama. Eräs mainitsemisen arvoinen, oleellinen seikka pätkäpaastoamisessa on se, että kyseessä ei ole perinteinen "dieetti", joka rajoittaa, mitä saa syödä ja missä määrin. Pätkäpaastoaminen on täten tietyllä tapaa elämäntyyli, sillä se ei ota kantaa siihen, mitä saa syödä. Luonnollista toki on, että ihminen, joka toteuttaa tätä syömistapaa, luultavasti noudattaa jonkin sortin tarkempaa ruokavaliota muutenkin, mutta pätkäpaastoaminen itsessään ei tarkoita, ettei voisi syödä joitain tiettyjä ruoka-aineita tai pelkästään ennalta tarkoin laskettuja määriä.


Pätkäpaasto sai, lähteistä riippuen, eniten huomiota, kun ruotsalainen Martin Berkhan aloitti 2000-luvulla kokeilut ruokavaliosta, jossa syötiin tietty aika päivästä ja paastottiin loput, eli ei syöty mitään. Hän nimesi tämän tekniikan silloin Leangains-metodiksi, joka on vieläkin erittäin suosittu (www.leangains.com). Itsessään tämä ruokavalio on yksinkertainen: syödään 8 tunnin ikkunan sisällä ja paastotaan loput 16 tuntia. Ikkunan voi päättää täysin itse, miten sopii omiin aikatauluihin ja elämäntyyliin. Pääasiassa suosituin tapa on kuitenkin jättää aamupala väliin ja aloittaa päivä esimerkiksi lounaalla, vaikkapa kello 12. Tämä tarkoittaa sitten sitä, että viimeinen ateria päivälle nautitaan kello 20 illalla. Myös 2000-luvulla suosiota kerännyt Warrior Diet perustui tähän samaan ideaan. Tässä metodissa syötiin 4 tunnin sisällä, ja paastottiin loput 20 tuntia. Kyseisestä ruokavaliosta on myös tehty kirja. Oli toteutustapa (tai nimi) mikä hyvänsä, malli pysyy aina samana: ruokailuikkuna - paastoamisikkuna.


Mitä hyötyä tällaisesta ruokailutavasta sitten on? Vastaukset voisi jakaa oikeastaan käytännönläheisiin syihin (kokemuspohjaiset) sekä terveydellisiin syihin (tieteellinen tutkimus). Käytännön syistä pätkäpaastoaminen toimii erinomaisesti sen vuoksi, kun jokaisena päivänä on tietty runko, mihin ruokailut sijoitetaan. Tämä antaa rakennetta päiviin ja vie pois ylimääräisen ajan ja vaivan ruokailujen suunnittelusta tai miettimisestä. Moni pitää erityisesti ideasta, että kun ruokailut sijoitetaan vaikkapa 6 tunnin sisään, mahtuu siihen kaksi ateriaa, esimerkiksi lounas työpaikalla ja päivällinen kotona. Tämä antaa, tottakai, vapautta päivien suunnittelun suhteen ja antaa myös ylimääräistä aikaa vuorokausiin, kun ei tarvitse syödä jatkuvasti, kantaa ruokia mukanaan tai muuten stressata ruokailuista tai niiden puuttumisista/lykkääntymisistä. Mainittava on myös, että kun syö esimerkiksi 8 tunnin ikkunan sisällä, on siinä vaikea syödä yli oman kaloritarpeen yksinkertaisesti siitä syystä, että on lähes mahdotonta (ellei sitten yritä väkisin) syödä sama määrä ruokaa 8 tunnissa, kuin esimerkiksi 14 tunnissa. Tämä luonnollisesti poistaa kalorien laskemisen tarpeen ja annoskokojen kurinalaisen tarkkailun.


Pätkäpaastoamisen terveydelliset hyödyt ovat osittain samoja kuin pidemmässäkin paastossa, poislukien mittavampi autofagosytoosi. On ymmärrettävää, että kun elimistön ei tarvitse prosessoida ruokaa jatkuvasti, sille jää voimavaroja keskittää huomiota esimerkiksi solujen uusiutumiseen ja muihin korjaaviin prosesseihin. Osittain tästä syystä pätkäpaastoamisen yksi isoimpia hyötyjä on matala-asteisen tulehdustilan laskeminen. Tämä voi näkyä ylimääräisten kolotusten katoamisena, nivelkipujen vähentymisenä tai yleisesti kohentuneena olona. Toinen mainitsemisen arvoinen asia on niin sanotun metabolisen joustavuuden saavuttaminen, joka tarkoittaa kehon kykyä vaihtaa "polttoaineen" lähdettä näppärästi kehon rasvavarannoista käytettävissä oleviin glykogeenivarastoihin, riippuen siitä minkälaista aktiviteettia ihminen tekee. Tämä tekee kehosta tehokkaan ja taloudellisen polttoaineen käyttäjän, eikä se ole siten riippuvainen vain yhdestä energianlähteestä. Sanomattakin on selvää, että tämän mekanismin aktivointi vie pidemmän aikaa, jotta keho oppii tämän mekanismin "uudelleen", jos on esimerkiksi syönyt tihein väliajoin koko aiemman elämänsä ajan. Metabolinen joustavuus on terveyden kannalta siksi merkittävä tekijä, että keho osaa automaattisesti käydä käsiksi kehon omiin rasvavarastoihin, joita - ihmisestä riippuen - on huomattavan iso määrä käytettävissä kaloreitse laskettuna. Esimerkiksi varastoitavan hiilihydraatin määrä kehossa on rajoitettu, eli tietyn pisteen jälkeen ylimääräinen hiilihydraatti ei enää varastoidu lihas- ja maksaglykogeeniksi vaan alkaa muuntua rasvaksi. Kun keho osaa vaihtaa itse rasvavarastojen käyttöön, ei tarvita erillisiä laihdutuskuureja poistamaan ylimääräistä rasvaa, jonka tehtävä on kuitenkin lopun viimein olla käytettävää energiaa, eikä pelkästään peilissä ikävältä näyttävää "ylimääräistä turhaketta".


Miten pätkäpaastoa ei kannata aloittaa tai tehdä ylipäätänsä? Ensimmäinen kompastuskivi on ehdottomasti liian tiukan rytmin aloittaminen heti alkuun. Jos henkilö on vaikka aiemmin syönyt 14 tunnin sisällä, ei ole järkevä hypätä suoraan 6 tunnin aikaikkunaan. Sen lisäksi, että tämä on tarpeettoman haastavaa, voi se kaiken lisäksi olla pahimmassa tapauksessa jopa haitallista. Paljon fiksumpi tapa on aloittaa esimerkiksi 12 tunnin ikkunalla, siirtyä siitä 10 tunnin syömisikkunaan ja hiljalleen edetä kohti tavoiteikkunaa, tottakai tunnustellen samalla mikä sopii itselle ja omiin aikatauluihin parhaiten. Paastoaminen on monella tapaa kuten fyysinen harjoittelu: kun treenaat säännöllisesti ja progressiivisesti, kehityt. Tätä ajatusmallia olisi siis järkevä käyttää myös paastoamista kokeiltaessa. Toinen oleellinen kompastuskivi paastoamisessa on ajatus, että kun on ollut syömättä tietyn aikaa, on syömisikkunan aikana lupa tai jopa pakko syödä kaikkea mitä eteen sattuu. Tämä virhe on hyvin yleinen. Vaikka syöminen on rajoitettu tiettyyn aikaikkunaan, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö laadukkaan ravinnon ja syömisen yleiset lainalaisuudet pätisi edelleen. Eli vaikka olisi paastonnut 16 tuntia, se ei automaattisesti anna lupaa syödä kokonaista jäätelöpakettia ja muutamaa hampurilaisannosta heti kellon lyödessä. Huonoilla ruokavalinnoilla on siis mahdollista syödä yli oman tarpeen, ja tottakai laadullisesti huonosti.


Kenen ei sitten kannata paastota? Erityisesti raskaana olevat ja imettävät, paljon kuluttavat (esimerkiksi fyysinen työ + treenit päälle), syömishäiriöiset tai joitain tiettyjä sairauksia sairastavat. Paastoaminen on tietyllä tapaa stressi elimistölle, eli jos olet valmiiksi tilanteessa, jossa keho ja mieli on kuormittunut, ei ole järkevää aloittaa paastoamista. Raskaana oleville ja imettäville ei taas lapsen kehityksen vuoksi ole järkevää olla ravinnotta, kun kulutus on suurempaa tänä aikana ja tarvittavien ravintoaineiden saanti voi olla haastavaa liian pienellä aikaikkunalla. Samasta syystä myös erityisen paljon kuluttavien täytyy ennen kaikkea pitää huolta, että ravintoa tulee riittävästi, jotta keho palautuu päivän rasitteista. Miksei toki esimerkiksi 10-11 tunnin syömisikkunaa voisi kokeilla tässäkin tilanteessa, joka voi toisaalta antaa myös ruoansulatuselimistölle tarvittavan leposyklin, mikä taas edesauttaa toimintakykyä pidemmässä juoksussa.


Oikein toteutettuna ja oikeissa olosuhteissa pätkäpaastoaminen on erittäin turvallinen, helppo ja useita terveydellisiä sekä käytännöllisiä hyötyjä tuottava ruokailumalli, joka ei varsinaisesti ole edes dieetti. Oleellisimpia seikkoja on valmistautuminen, syömisikkunaan "laskeutuminen" ja järjen käyttö ravinnon suhteen, ettei tule ylilyöntejä. Pätkäpaastoamisen avulla pääsee samalla lähemmäs sitä, miten keho on tottunut toimimaan kautta aikain vaihtuvissa olosuhteissa.

 


Palautuminen - oletko valmis treenaamaan?


Palautuminen, sen mittaaminen, seuraaminen ja siitä puhuminen ovat nykypäivänä vähintään yhtä isossa roolissa kuin itse treenaaminen, eikä syyttä. Jos keho ei ole palautunut kovasta treenistä ennen uutta harjoitusta, on pidemmällä aikavälillä harjoittelun tuloksellisuus selkeästi heikompaa: treenitulokset eivät nouse halutulla tavalla ja pahimmassa tapauksessa kaikki harjoitteluun käytetty aika menee hukkaan, kun treenaaja taistelee omaa fysiologiaansa vastaan. Mistä sitten tietää, luotettavasti ja helposti, että keho on valmis harjoittelua varten? 


1. Yleinen olotila ja halu harjoitella

Miltä keho tuntuu? Onko ylimääräisiä kipuja tai lihassärkyä, joka on liiallista, hankaloittaa harjoittelua tai vaikeuttaa treenin tekemistä? Kehon kuunteleminen on terminä hiukan sanahelinää, mutta siinä piilee suurta viisautta, koska pitkäjänteisessä, tuloksellisessa harjoittelussa kehon kuunteleminen on aina kriittisen tärkeää. Jos ei tunne itseään ja omaa kroppaansa, on vaikeaa myös skaalata harjoittelua lyhellä- sekä pitkällä aikajänteellä. Voit myös kysyä itseltäsi, haluatko treenata tänään? Mikäli huomaat selkeää vastarintaa treenamista kohtaan, voi olla fiksuinta kuunnella omaa itseään.

2. Unen laatu / nukuttu yö

Kuinka hyvin nukuit edellisen yön, sekä myös edeltävät yöt yleensä? Onko olo aamuisin ollut levännyt vai tuntunut siltä, että olisi juossut koko yön jossain? Unen laatu on erittäin hyvä indikaattori harjoittelun kannalta, koska se kertoo, kuinka paljon saat itsestäsi irti tulevassa treenissä, sekä kuinka hyvin keho pystyy palautumaan tehdystä treenistä. Jos harjoituksen jälkeinen yö on heikko, on vaikea rauhoittua tai uni on levotonta, on se merkki siitä, että kuorma on ollut elimistölle liian suuri ja sitä ei kannata sillä kohtaa rasittaa määräänsä enempää.

3. Harjoittelun tuloksellisuus 

Onko harjoittelusi ollut tuloksellista? Onko sarjapainot nousseet salilla, ajat tippuneet lenkkipolulla, liikeradat parantuneet ja keho tuntuu paremmalta kuin aiemmin, tai ovatko taitosi kehittyneet harrastamassasi lajissa? Pidemmällä aikajänteellä näiden asioiden seuraaminen on äärimmäisen tärkeää. Tässä suurena apuna voi olla perinteinen harjoittelupäiväkirja, mihin voi näppärästi laittaa ylös harjoittelun numeeriset elementit, mutta niiden lisäksi myös yllämainittuja asioita, kuten unen laatu ja yleinen tahtotila treenissä. Fiksua on myös aika-ajoin, esimerkiksi kuukauden parin välein, tarkastella harjoittelua taaksepäin ja katsoa, miten kehitystä on tapahtunut. Ei ole ollenkaan tavatonta, että treenaajalla on tietynlainen käsitys omasta harjoittelustaan, mutta kirjatut, tarkat tiedot puhuvat kuitenkin toista kieltä. 


 


Sinkki ja sen hyödyt


Sinkki on mineraali, jolla on useita erilaisia tehtäviä elimistössä. Se on tärkeässä roolissa mm. proteiinisynteesissä, solunjakautumisessa ja yli 200 entsyymin toiminnassa. Sinkki on myös olennainen osa immuunijärjestelmän toimintaa, sillä useat eri tutkimukset puoltavat näkemystä, että sinkillä on selkeä tehtävä immuunijärjestelmän tukemisessa, mutta tarkkoja toimintatapoja ei tiedetä vielä tarkkaan. Sinkillä on myös olennainen tehtävä hormonitoiminnan tukemisessa.


Sinkkiä löytyy luonnostaan runsaasti erityisesti äyriäisistä, kuten simpukat. Punainen liha sisältää myös useaan muuhun ruoka-aineeseen verrattuna sinkkiä mukavasti. Sinkki kilpailee kuparin kanssa imeytymisestä, mikä on hiukan ironista sikäli sillä moni ruoka-aine, joka sisältää sinkkiä, sisältää myös kuparia. Kasvikunnan ruoka-aineista on mainittava, että vaikka pavut ja linssit sisältävät sinkkiä hyvin, ne sisältävät myös fytaatteja, jotka kiinnittyvät sinkkiin. Tämä tekee sinkistä keholle vaikeasti imeytettävän. Yksi tapa parantaa imeytymistä on liottaa papuja ja linssejä ennen valmistamista useampi tunti.


Varmin tapa pitää huolta sinkin riittävästä saannista on käyttää sinkkivalmistetta. Mainittava on, että esimerkiksi urheilijoilla sinkin tarve on korkeampi kuin ei-urheilevilla. Parhaan imeytymisen takaamiseksi ota sinkkivalmiste noin tunti ennen ruokailua. Jos syöt leipää tai muita viljatuotteita, voi olla parempi ottaa sinkki sitäkin aiemmin (fytaattien vuoksi).

 


Liikunnan vaikutus uneen ja stressitasoihin


Uni ja stressi ovat toisiinsa läheisesti sidoksissa oleva yhtälö, jonka suurin osa on varmasti kokenut, osa harvemmin ja osa säännöllisesti. Ikävimmillään esimerkiksi työstä aiheutuva stressi voi pitää valveilla pitkälle yöhön asti, kun aivot eivät meinaa lakata pyörittelemästä kuluneen päivän (ja huomisen) asioita. Stressi laukaisee "taistele tai pakene" -reaktion, jonka myötä lisämunuainen erittää kortisolia elimistöön. Tämä kierre taas pitää kehon ja aivot virittyneessä tilassa, mikä luonnollisesti estää nukahtamista.


Liikunta vähentää tutkitusti stressiperäisen kortisolin tuotantoa elimistössä. Päiväsaikaan liikuntaa harrastavilla ja urheilevilla ihmisillä on havaittu matalammat kortisolitasot yöaikaan, mikä tottakai edesauttaa nukkumista ja nukahtamista. Stressin aiheuttamaan lihasjännitykseen liikunta auttaa myös merkittävästi, koska liike venyttää ja pumppaa lihaksia. Tämä toimii myös toisin päin sitten, eli kun keho rentoutuu, myös mieli seuraa perässä, joka taas edesauttaa nukahtamista. Aivojen terveys on tärkeässä asemassa, kun puhutaan liikunnan hyödyistä: liikunta vaikuttaa välittäjäaine serotoniinin erittymiseen aivoissa, jolla on tärkeä rooli unen kannalta. Liikunta vaikuttaa myös hippokampuksen toimintaan, joka on osa aivojen limbistä järjestelmää ja on vastuussa mm. tunteista, motivaatiosta ja erityisesti muistista. Hippokampus on erityisen aktiivisena unen aikaan. Mainittakoon myös, että mikäli on koko päivän vain "käyttänyt päätään", eli ei ole rasittanut kehoa millään tavalla, siirtää liikunta fokuksen kehoon jatkuvan ajattelemisen sijaan. Tämän vuoksi esimerkiksi työpäivän päätteeksi juoksu- tai kävelylenkki voi tuntua erittäinkin "puhdistavalta" rituaalilta, koska aivojaan saa niin sanotusti tuulettaa tänä aikana.


Muutama vinkki unenlaadun parantamiseen liikunnan avulla:


1. Noudata rutiinia: Keho tykkää rutiineista, joten on tärkeää, että liikuntaa ja liikettä tulee säännöllisesti, oli liikuntamuotosi mikä hyvänsä.

2. Ole luova: Jos et kerkeä tai jaksa lähteä salille, voit tehdä kehonpainotreenin kotona tai lähteä vaikka pelaamaan pihakorista. Pääasia on, että keho (ja mieli) saa liikettä.

3. Kokeile venyttelyä ja kehonhuoltoa: venyttely ja kehonhuolto edesauttaa lihasjännityksen poistamista, mikä rentouttaa kehoa, joka taas puolestaan rentouttaa mieltä.

4. Älä treenaa liian lähellä nukkumaanmenoaikaa: raskas harjoitus liian lähellä nukkumaanmenoaikaa saattaa vaikeuttaa nukahtamista, kun keho käy kierroksilla jäähdytelläkseen treenin jälkeen.

5. Älä treenaa liikaa: liika treenaaminen voi nostaa kortisolin - eli stressihormonin - tuotantoa liikaa ja pitää sen jatkuvasti koholla, joka hankaloittaa nukahtamista. Mikäli olet väsynyt, voi kevyt harjoitus tai vaikkapa venyttely- ja kehonhuoltosessio olla parempi ratkaisu kuin kova hikitreeni.


 


Maksa Pivolla, voit voittaa 100 € lahjakortin!


KAMPANJA ON PÄÄTTYNYT JA ARVONTA ON NYT SUORITETTU!

Arpaonni suosi seuraavia henkilöitä, jotka voittivat itselleen 100 €:n lahjakortin verkkokauppaamme. Olemme voittajiin yhteydessä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Jyri S. Porista
Jan-Erik S. Helsingistä
Salla K. Ilmajoelta

Onnea voittajille!

Maksa Pivolla – voita 100 €:n lahjakortti!

Maksamalla ostokset Pivon mobiilimaksulla 11.5.–31.5.2020 osallistut 100 €:n lahjakorttien arvontaan (3 kpl).

Ostosten maksaminen Pivolla on sujuvaa, koska maksun hetkellä ei tarvitse kaivaa verkkopankkitunnuksia tai korttinumeroita esiin, vaan maksu hyväksytään Pivossa yhdellä pyyhkäisyllä.

Riittää, että olet kerran syöttänyt tietosi Pivoon. Pivolla voivat maksaa kaikkien pankkien asiakkaat.


Osallistut arvontaan automaattisesti maksamalla ostoksesi MWEBSTORE:ssa Pivon mobiilimaksulla 11.5–31.5.2020. Olemme yhteydessä arvonnan voittajiin henkilökohtaisesti kesäkuun alussa ja lisäksi julkaisemme voittajien etunimet verkkosivumme News-osiossa. Lahjakortit ovat käytettävissä verkkokaupassamme 6 kuukauden ajan arvonnasta.
 


Kotitreenivälineiden Top 3


Laadukkaan ja tehokkaan kotitreenin tekemiseen ei tarvita montaa eri välinettä. Kahvakuulat, käsipainot, kuminauhat, jumppapallot, rollerit sekä muut kotitreenivälineet mahdollistavat todella monipuolisten ja tehokkaiden treenien tekemisen oman kodin ympäristössä. Kaiken lisäksi välineisiin investoitavan rahan määrä ei ole suuri ja esimerkiksi kahvakuulat ovat käytännössä elinikäisiä. Käymme tässä artikkelissa läpi kotitreenin top 3 välinettä, jotka jokaisella kotitreenaajalla olisi hyvä olla:


Kahvakuula


Kahvakuula on Venäjällä kauan sitten kehitetty kuntoiluväline, joka eri tarinoiden mukaan syntyi hiukan sattuman kautta. Sittemmin Venäjällä kahvakuula yleistyi erityisesti voimamiesten, sotilaiden ja urheilijoiden harjoitteluvälineenä. Länsimaihin kahvakuulat saapuivat räjähdysmäisesti 2000-luvulla, erityisesti Pavel Tsatsoulinen kautta, joka oli muuttanut USA:han mutta oli Venäjällä treenauttanut mm. SPETSNAZ-erikoisjoukkoja, erikoisuutenaan nimenomaan kahvakuulaharjoittelu. Sittemmin kaveri on kirjoittanut todella monta alan "kulmakiviteosta", jotka ovat kahvakuulalla vakavasti treenaavien keskuudessa käytännössä itsestäänselvyyksiä.


"Kahvakuulailu" on sen jälkeen vain jatkanut suosionsa kasvattamista entisestään, eikä suotta; rujosta ulkomuodostaan ja mielenkiintoisesta historiastaan huolimatta treeniväline on äärimmäisen tehokas ja monipuolinen, koko kehoa - ja useita ominaisuuksia - harjoittava kokonaisuus. Kaiken lisäksi laadukasta kahvakuulaa on erittäin vaikea vahingoittaa, puhumattakaan hajottamisesta. Väline siis kestää käytännössä eliniän ja enemmänkin, eikä se kaihda myöskään sääolosuhteita; kahvakuulaa on helppo säilyttää vaikkapa terassilla tai ulkovarastossa. Kahvakuulaharjoittelun todellisia perusliikkeitä ovat mm. etuheilautus, rinnalleveto ja työntö, tempaus, erilaiset pyöritykset sekä turkkilainen ylösnousu. Kahvakuulailun aloittamiseen ei tarvitse kuin yhden kuulan ja harjoittelun edetessä voi hankkia raskaampia kuulia. Tästä huolimatta vanhat kuulat eivät varmasti jää käyttämättä, koska kevyemmillä kuulilla on mukava tehdä vaikeampia liikkeitä, tai liikkeitä, joissa et ole vielä kehittynyt pitkälle. Kahvakuulaharjoittelu on tullut jäädäkseen ja siitä riittää haastetta ihan takuuvarmasti jokaiselle.


Vastuskuminauhat


Vastuskuminauhat ovat todella käteviä, esimerkiksi reissuun mukaan mahtuvia treenivälineitä, joilla voi sekä huoltaa kehoa, että myös harjoittaa sitä. Vastuskuminauhoilla on helppo treenata koko keho läpi, aina kyykyistä punnerruksiin asti. Myös huoltavaan harjoitteluun vastuskuminauhat ovat täydelliset, sillä esimerkiksi olkapäiden jumppaamiseen on vaikea löytää yhtä kätevää harjoitteluvälinettä kuin vastuskuminauhat. Treenivälineellä on myös helppo tehdä erilaisia niveliä avaavia huoltavia harjoituksia, erityisesti lantion seudulle. Moni urheilija käyttääkin vastuskuminauhoja lämmittelyssä apuna.


Vastuskuminauhoilla on myös helppo tuoda lisähaastetta tuttuihin liikkeisiin, kuten maastaveto, punnerrukset sekä muut koko kehoa monipuolisesti rasittavat liikkeet. Leuanvedossa taas vastuskuminauha on verraton apu, kun haluaa kehittää leuanvetotaitojaan ja -voimiaan.


Vastuskuminauhoista on olemassa myös miniversioita, eli niin kutsuttuja mini bandseja, jotka kulkevat vaikkapa käsilaukussa mukana. Mini bandsit ovat erityisesti lämmittelyliikkeisiin ja pakara-aktivointiin äärimmäisen hyviä apuvälineitä. Oikein tehtynä mini bandseilla pystyy tekemään kokonaisen alakropan treenin niin halutessaan.


Hierontarullat


Hierontarullat eli tuttavallisemmin "foam rollerit" ovat nykyisin kuntosaleilla ja kotioloissa käytännössä perustarvike, joita pystyy käyttämään ihan jokainen kunto- ja taitotasosta riippumatta. Hierontarullat ovat ensisijaisesti - kuten nimikin antaa viitata - itse tehtävään kehon hierontaan ja huoltoon. Hierontarullia löytyy monia erilaisia: pehmeitä solumuovirullia, kovia rullia, piikkirullia, tärinärullia sekä myös reissuille mukaanotettavia pullorullia. Käytännössä kaikki nämä eri rullat tähtäävät samaan asiaan mutta ovat hiukan eri tilanteisiin ja eri käyttäjille.


Hierontarullalla käsitellään ensisijaisesti lihasten faskioita, eli kalvoja, jotka ovat ikään kuin pusseja, joissa lihakset ovat. Faskia saattaa jumittua tai ei liu-u optimaalisesti ihon ja muiden kudosten kanssa, jolloin oikein tehty hieronta rullalla auttaa lihaksia toimimaan paremmin. Jumit voivat tottakai saada myös ikävän olon aikaan kehossa, johon saa rullan avulla täsmäapua. Hierontarullalla pystyy käsittelemään myös selkärankaa, mikä antaa monelle esimerkiksi istumatyötä tekevälle helpotuksen jumittelevan selän kanssa. Esimerkiksi Youtube-videopalvelusta löytyy paljon hyviä videoita hierontarullien käyttöön, jos asia askarruttaa.

 


Immuniteettia tukevat ravintolisät


Immuniteetti eli vastustuskyky tarkoittaa luontaista kykyä vastustaa ja taistella taudinaiheuttajia, eli viruksia ja bakteereja vastaan. Vastustuskyvyn kulmakivet ovat ravinto, uni, liikunta ja stressitasot. Näillä osa-alueilla saadaan ehdottomasti suurin hyöty ja lisä immuniteetin vahvistamiseen. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa ja päivittäisissä rutiineissa, voi ravintolisistä saada vielä lisäapua immuniteetin tukemiseen.


C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka osallistuu useaan eri prosessiin elimistössä. C-vitamiini ei vesiliukoisuudesta johtuen varastoidu elimistöön vaan sitä on saatava ravinnosta toistuvasti. Vastaavasta syystä ylimääräinen c-vitamiini, jota keho ei tarvitse, poistuu virtsan mukana elimistöstä. C-vitamiini on antioksidantti, joka mm. suojaa soluja hapettumiselta ja tukee immuunijärjestelmää. C-vitamiini vähentää myös elimistössä esiintyvää tulehdusta, joka voi aiheutua esimerkiksi kovasta treenistä tai immuunireaktiona bakteereja vastaan taisteltaessa. Moni urheilija käyttääkin C-vitamiinia kovilla treenijaksoilla tukemaan immuniteettia ja palautumista. C-vitamiini toimii myös kofaktorina eli tukiravinteena eri mineraalien imeytymiseen, mm. rauta ja kupari. Hyvä kerta-annos C-vitamiinia on 250-500 mg, jota voi tehostetusti nauttia useamman kerran päivässä immuniteettisuojan tukemiseksi.


D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota ihminen saa pääsääntöisesti auringonvalosta, josta iho tuottaa elimistölle D-vitamiinia käyttöönsä. D-vitamiini on elintärkeä vitamiini, sillä se on yhteydessä moniin kemiallisiin prosesseihin elimistössä ja on yleisestikin elimistön toiminnan kannalta tärkeä. Riittävä D-vitamiinin saanti vaikuttaa myös immuniteettiimme. Erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla elävät ja runsaasti sisätiloissa aikaa viettävät (työ, harrastukset jne.) joutuvat pitämään D-vitamiinin saannistaan huolta esimerkiksi ravintolisää käyttämällä.


Sinkki edistää immuniteetin normaalia toimintaa ja se on suosittu ensiapu flunssan ensioireiden ilmaantuessa. Sinkki on lisäksi tärkeä soluja suojaava antioksidantti ja sitä tarvitaan myös solujen jakautumiseen, DNA:n muodostumiseen, energia-aineenvaihduntaan sekä hiuksille, iholle ja kynsille.


Suoliston mikrobisto eli bakteerit ja niiden tasapaino (hyvät-pahat) on tärkeässä roolissa immuniteetin tukemisessa. Terve ja tasapainoinen suoliston mikrobisto vaikuttaa lukuisilla eri tavoilla terveyteen. On mm. havaittu, että bakteerikannan rikkaudella, eli kuinka montaa erilaista bakteerityyppiä suolistosta löytyy, on yhteys ihmisen immuunipuolustukselle erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Monelle on valitettavan tuttu ilmiö esimerkiksi sairastuminen ripuliin tai mahatautiin. Tämä on tyyppiesimerkki tilanteesta, jolloin pahat bakteerit ovat ottaneet hetkellisen ylivallan. Hyvää bakteerikantaa edesauttaa monipuolinen ruokavalio, erityisesti runsasta kasvipohjaista ravintoa sisältävä. Ulkona liikkuminen, erityisesti luonnossa, lisää hyville bakteereille altistumista myös. Laadukas uni puolestaan pitää huolta elimistön lisäksi myös suoliston hyvistä bakteereista. Ruoka-aineista parhaita hyvien bakteerien täsmäaseita ovat erityisesti hapatetut ruoat kuten hapankaali, jogurtit, piimä ja juustot. Mikäli tarvitset vielä lisäapua suoliston bakteerikannan tasapainottamisessa, voi erillisestä probioottilisästä olla merkittävää hyötyä täsmäkäytettynä.


Vähemmän tunnettuja mutta sitäkin mielenkiintoisempia ovat erilaiset adaptogeeniset sienet, ehkä merkittävimpänä Suomessakin laajalti kasvava lahottajasieni pakurikääpä. Pakurikäävällä ei ole tehty tarpeeksi kliinisiä tutkimuksia ihmisillä, jotta sen vaikutuksista voitaisiin olla yhtä mieltä, mutta eläinkokeista saadut tulokset antavat tälle luonnontuotteelle melko suuriakin lupauksia: mm. immuniteetin yleinen paraneminen, matala-asteisen tulehduksen väheneminen (joka on yhteydessä hyvin moneen sairauteen), rasva-aineenvaihdunnan tehostuminen sekä suoliston bakteerikannan korjaantuminen.

 


Ketogeenistä ruokavaliota tukevat lisäravinteet


Ketogeeninen ruokavalio on ollut viimeiset viisi vuotta kenties puhutuin ruokavaliomalli ja jopa terveystrendi ylipäätänsä. Sitä käytetään menestyksekkäästi painonhallintaan, vireystilan lisäämiseen ja yleisen olotilan kohentamiseen. Ketogeenistä ruokavaliota sanotaan usein yksipuoliseksi, mutta oikein koostettuna siinä saa syödä useita eri ruoka-aineita, joka takaa riittävän ruoka-aineiden vaihtelun. Ketogeenisestä ruokavaliosta löytyy yleisesti kaksi erilaista mallia: "Dirty Keto" sekä perinteinen ketogeeninen ruokavalio. Dirty Keto on ketogeenisen ruokavalion versio, jossa pyritään vain tavoiteltuihin makroravinteiseein (70% R / 25% P / 5% HH) välittämättä esimerkiksi ruokavalion rasvojen tyypistä (tyydyttyneet, monityydyttymättömät jne.) tai siitä, kuinka paljonko ravinteikkaita vihreitä kasviksia ruokavaliosta löytyy. Perinteinen ketogeeninen ruokavalio on taas tarkempi sen suhteen, että makrojen lisäksi siinä pyritään ottamaan huomioon myös mikroravinteiden ja mm. monipuolinen kasviyhdisteiden saanti.


M-Nutrition on tuonut markkinoille erilaisia ketogeenisiä ruokavaliomalleja tukevat lisäravinteet, joista on apua mm. ketoosiin pääsemisessä, "ketoflunssan" selättämisessä, ketoaineiden lisäämisessä sekä kasviyhdisteiden ja mineraalien saannissa.


Keto Boost on ketogeenistä ruokavaliota tukevien lisäravinteiden kulmakivi, sillä sen pääainesosina ovat elektrolyytit, joiden tarve on useimmiten isompi ketogeenisellä ruokavaliolla, johtuen vähemmästä nesteen kertymisestä elimistöön ja nopeampi nesteen kiertäminen. Elektrolyyttien puute voi aiheuttaa väsymystä tai huimauksen kaltaisia oireita. Keto Boost on erinomainen apu erityisesti ketogeenistä ruokavaliota aloitellessa sekä jatkaessa, kun pystytään lisäämään fyysisen harjoittelun määrää. Kaiken lisäksi Keto Boost sisältää rasva-aineenvaihduntaa tukevia ainesosia, kuten vihreäteeuutetta sekä guaranauutetta.


Keto MCT Oil Powder on erinomainen tuki lisäämään ketoaineiden tuotantoa maksassa, koska maksa pystyy käyttämään näitä keskipitkäketjuisia rasvahappoja suoraan energiaksi ja valmistamaan niiden avulla samalla ketoaineita. MCT-jauhe on vatsaystävällisempää kuin nestemäinen MCT ja sitä pystyy siten nauttimaan suurempia määriä tarvittaessa. Sekoita MCT-jauhetta esimerkiksi kuumiin juomiin tai itsetehtyihin salaatinkastikkeisiin. Ne toimivat myös kahvissa "creamerina", jos ei halua käyttää maitoa. Keto MCT Oil Powder:sta löytyy sekä maustamaton, että Salty Caramel -makuinen versio.


Keto Workout Drink on innovatiivinen treenijuoma ketogeenistä ruokavaliota noudattaville. Tuotteen pohjana toimii MCT-jauhe, josta maksa pystyy pilkkomaan nopeasti energiaa elimistölle ja samalla ketoaineita nopeisiin suorituksiin. Tämän lisäksi tuote sisältää lihasten työkapasiteettia lisääviä ainesosia, kuten sitrulliinimalaattia ja beta-alaniinia. Kreatiinimonohydraatti on myös lisätty tuotteeseen, jotta keholla olisi käytettävissään nopeaa energiaa (kreatiinifosfaatti) räjähtäviin suorituksiin. Keto Workout Drink sisältää myös pienen määrän haaraketjuisia aminohappoja (BCAA), jotka pitävät huolta lihasmassasta ja estävät lihasproteiinin purkamista energiaksi - joka on muutenkin vähäisempää ketogeenisella ruokavaliolla. Jotta tuote olisi täydellinen urheilujuoma ketogeeniselle ruokavaliolle, sisältää se tärkeitä elektrolyyttejä ja mineraaleja paikkaamaan hikoilun aiheuttamaa vajausta.


Keto Meal on erinomainen ateriankorvike ketogeeniselle ruokavaliolle, kun tarvitset terveellisen mutta nopean välipalan esimerkiksi työ- tai opiskelupäivän aikana. Poiketen useista vastaavista valmisteista, Keto Meal:ssa on huomioitu oikea ravintoainejakauma, eli pääraaka-aineena on MCT-jauhe, joka tuo ketoruokavaliolle kriittisen tärkeät rasvat isoimmassa osassa. Usein näkee vastaavissa tuotteissa huomattavasti liian vähän rasvaa ja liikaa proteiinia, joka voi aiheuttaa ketoosista tipahtamisen pois, sillä useat heravalmisteet ovat insulinogeenisia eli ne aktivoivat insuliinia tehokkaasti. Insuliinin kohotessa taas ketoaineet vähenevät, eli siksi tätä on syytä välttää. Keto Meal:ssa on proteiinia annosta kohden 7 grammaa, joka takaa pienen aminohappopiikin muttei kuitenkaan liikaa, jottei edellämainittu tapahtuisi. Tuotteessa on oikeaa kaakaojauhetta antamaan lisätehoa mineraalien muodossa ja tuomaan makua. Kaiken lisäksi tuote on pelkästään stevialla makeutettu.


Keto Greens & MCT with Enzymes on todellinen superfood-lisäravinne ketogeeniselle ruokavaliolle. Se sisältää pääraaka-aineena MCT-jauhetta tukemaan ketoosia. Tämän lisäksi siinä on todella kattava viherjauhesekoitus tukemaan yleistä hyvinvointia. Useilla, varsinkin Dirty Keto -mallista ruokavaliota noudattavilla, on vihreiden saanti valitettavan vähällä. Keto Greens -tuotteella saadaan tähän helppo ja tehokas ratkaisu. Keto Greens sisältää myös tärkeitä entsyymejä helpottamaan ravintoaineiden pilkkomista ja tukemaan ruoansulatusta. Tämä edesauttaa ruoka-aineista saatavan hyödyn lisäämistä, sillä usein ketogeenisellä dieetillä ei välttämättä tee mieli syödä niin paljoa tai usein kuin runsaammin hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla. Tämä johtuu joidenkin lähteiden mukaan rasvapohjaisen ja vähähiilihydraattisen ruokavalion hormonaalisesta vaikutuksesta, ensisijaisesti kontrolloiden greliinin ja leptiinin - nälkä ja kylläisyyshormonien - suhdetta.


Oikein valituilla lisäravinteilla saadaan ketogeenisestä ruokavaliosta ja elämäntavasta enemmän irti ja erityisesti helpottaen ketoosiin laskeutumista. Toisaalta taas, kun lähdetään lisäämään rasitustasoa ja kenties kokeilemaan ketoosin antamia hyötyjä myös treenipuolella, löytyy siihenkin huolella valitut ja tehokkaat lisäravinteet avuksi.

 


Uni ja sen merkitys hyvinvointiin



Riittävä ja laadukas uni on elämän kannalta välttämätöntä. Uni on aikaa, jolloin ihminen palautuu niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Uni voidaan jaotella eri vaiheisiin: kevyen unen vaihe, syvän unen vaihe ja REM-uni. Näistä kaksi oleellisinta ovat syvä uni ja REM-uni. Syvä uni on aikaa jolloin elimistö tekee fyysiset korjaustoimenpiteet, kuten korjaa rikkoontunutta lihaskudosta ja tekee hormonaaliset korjaustoimenpiteet. Syvän unen vaihe on nimensä mukaisesti täydellisen rentoutumisen tila, jonka aikana syke ja elimistön lämpötila ovat matalimmillaan. Tästä unen vaiheesta on hankalin herätä.

 

REM-uni eli vilkeuni on erityisesti aivojen kannalta kriittisen tärkeä unen vaihe. REM-unen aikana aivot palautuvat, kompressoivat tietoja ja päivän aikana opittuja asioita. REM-unen voisikin mieltää tietokoneen kiintolevyn eheyttämistä vastaavaksi tapahtumaksi. REM-unen aikaan silmät liikkuvat nopeasti luomien alla ja lihasjännitys katoaa. Tässä unen vaiheessa on runsaasti ajattelua ja mielikuvia, joskin logiikka on erilaista kuin valveilla ollessa. REM-uni on se unen vaihe, jolloin ihminen näkee unia. Aiemmin ajateltiin, että REM-uni ei ole niin tärkeä vaihe kuin syvän unen vaihe, mutta nykyisen tutkimustiedon mukaan riittävä REM-uni on psyykkisen tasapainon kannalta välttämätön. 

 

Yöunien pituuden lisäksi myös unen laatu on oleellinen tekijä. Toisin sanoen on mahdollista nukkua 10 tuntia huonosti, kuin 7 laadukkaasti. Viime vuosina tiedepiireissä kiinnostusta on herättänyt erityisesti niin sanottu sirkadiaaninen rytmi eli ihmisen sisäinen biologinen kello, joka säätelee elimistön toimintaa päivän ja yön aikana. Käytännössä tämä sisäinen kello varmistaa sen, että alkuiltaa kohden elintoiminnot hidastuvat, melatoniinin eritys lisääntyy ja elimistö valmistautuu uneen. Aamulla taas mm. suoliston toiminta aktivoituu, kortisolin eritys lisääntyy ja lihasten hermotus paranee. Moni on huomannut, että esimerkiksi klo 01-09 nukuttu uni ei ole sama asia kuin 22-06. Tästä ilmiöstä voi kiittää juuri sisäistä kelloamme, joka on yksi esimerkki siitä, että elimistön toiminta on vahvasti sidoksissa ympäristöömme.

 


K-vitamiini


K-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, josta ensimmäiseksi tiedettiin sen osallistuminen veren normaaliin hyytymiseen. Myöhemmin huomattiin, että K-vitamiini osallistuu myös luiden toimintaan. K-vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään; K1 - ja K2-vitamiineihin. Erityisesti K2-vitamiini on tärkeä siksi, että se ohjaa kalsiumia verenkierrosta luustoon ja edistää siten luiden pysymistä normaalina. K2-vitamiini edistää myös solujen mitokondrioiden eli elimistön "pienoisvoimalaitoksien" toimintaa. Tämä vaikuttaa käytännössä energiantuotantoon.


K-vitamiini on ollut pienen hiljaiselon jälkeen suuren mielenkiinnon kohteena tutkijoiden keskuudessa. Parhaillaan tutkinnassa on K2-vitamiinin mm. valtimoiden kovettumista ja kalkkeutumista estävä vaikutus, sekä jopa syöpää ehkäisevä vaikutus. Myös urheilijoilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu K2-vitamiinin sydäntä vahvistava vaikutus. K2-vitamiini on joissain tutkimuksissa myös ehkäissyt insuliiniherkkyyden alenemista eli siitä voi olla potentiaalista apua diabetekseen sairastumisen riskiin. K-vitamiini yhteis- ja vuorovaikuttaa mm. C- ja D-vitamiinin kanssa eli se toimii synergisesti näiden vitamiinien kanssa. 


K-vitamiinin parhaita lähteitä ovat fermentoidut eli maitohappokäyneet tuotteet (mm. natto ja hapankaali), sisäelimet kuten maksa ja munuaiset, rasvainen kala ja punainen liha sekä myös eri lehtivihreät, kuten pinaatti ja parsakaali.  Tarvittaessa myös ravintolisää voi käyttää apuna riittävään K-vitamiinin saantiin.

 


Reishi ja sen hyödyt


Reishi, suomalaisittain lakkakääpä, on Etelä-Suomessakin kasvava lahottajasieni, jota on käytetty tuhansia vuosia erilaisten vaivojen hoitoon etenkin kiinalaisessa lääketieteessä. Reishi on ominaisuuksiltaan adaptogeeninen eli se sopeuttaa elimistön toimintoja vallitsevan tilanteen mukaan. Ennen kaikkea reishin erikoisuus on sen rauhoittava ja tasapainottava vaikutus. Esimerkiksi arjen aiheuttamassa kiireessä ja stressissä reishi on oivallinen apu tukemaan hermoston ja endokriinijärjestelmän toimintaa, myös välillisesti esimerkiksi parannetun unenlaadun kautta. Reishi tukee myös immuunijärjestelmän toimintaa, eli siitä voi olla iso apu esimerkiksi flunssakausilla tai kun haluat pitää taudinaiheuttajat loitolla.


Reishiä käytetään useimmiten kuuriluontoisesti esimerkiksi isommilla annoksilla kovemmilla rasitusjaksoilla (fyysinen ja/tai henkinen), tai pidempään pienemmällä annoksella. Adaptogeenien kohdalla suositellaan yleensä pientä taukoa (3-4 viikkoa jaksojen välillä), ettei keho pääse tottumaan liikaa adaptogeenin vaikutusmekanismiin. Muutoin adaptogeenit ovat erittäin turvallisia käyttää ja niiden voima piilee nimenomaan niiden kyvyssä vaikuttaa moneen eri kehon mekanismiin samaan aikaan.


Voit tutustua reishivalikoimaamme tästä.

 


Pakurikääpä - Suomen oma ihmesieni


Pakurikääpä on Suomen metsien eräs kovimmista antioksidanttipommeista. Pakurikääpä on lahottajasieni joka kasvaa koivussa. Pakurikääpää on käytetty satojen vuosien ajan erityisesti Venäjällä Siperiassa hoitamaan erilaisia vaivoja aina flunssista nivelkipuihin. Suomessa pakuria on myös käytetty pitkään, mutta erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana pakuri on tullut suurelle yleisölle tutuksi erityisesti median antaman huomion myötä.

 

Pakurikäävällä ei ole tehty tarpeeksi kliinisiä tutkimuksia ihmisillä, jotta sen vaikutuksista voitaisiin olla yhtä mieltä, mutta eläinkokeista saadut tulokset antavat tälle luonnontuotteelle melko suuriakin lupauksia: mm. immuniteetin yleinen paraneminen, matala-asteisen tulehduksen väheneminen (joka on yhteydessä hyvin moneen sairauteen), rasva-aineenvaihdunnan tehostuminen sekä suoliston bakteerikannan korjaantuminen.

 

Pakurikäävän keräämiselle tarvitaan maanomistajan lupa, sillä vaikka sieni kuuluu muuten jokamiehenoikeuksien piiriin, on sitä käytännössä mahdotonta kerätä vahingoittamatta puuta.

Pakurikäävästä löytyy nykyisin myös todella korkealuokkaisia, usein myös tuplauutettuja, valmisteita, joita on helppo nauttia esimerkiksi kuumiin juomiin tai smoothieihin sekoitettuna.

 


Probiootit ja niiden hyödyt


Suoliston bakteerikannan eli flooran merkitys kokonaisterveydelle on ollut yksi 2010-luvun merkittävimmistä tieteellisistä löydöistä. Suoliston bakteerikannalla tarkoitetaan suolistossa eläviä pieneliöitä, bakteereja, joita on sanalla sanoen miljardeittain ja vielä useampaa eri kantaa, eli perhettä. Luonnollisesti mukana on sekä hyviä, että pahoja bakteereja, jotka taistelevat joka hetki elintilastaan. Toivottavaa olisi, että hyvät bakteerit olisivat tässä taistelussa voiton puolella pitäen mikrobiston kunnossa. Suoliston bakteerikanta on alati muuttuvassa tilassa, sillä sen kuntoon vaikuttaa useat eri tekijät, aina ravinnosta omaan elinympäristöön.


Terve ja tasapainoinen suoliston mikrobisto vaikuttaa lukuisilla eri tavoilla terveyteen. On mm. havaittu, että bakteerikannan rikkaudella, eli kuinka montaa erilaista bakteerityyppiä suolistosta löytyy, on yhteys ihmisen immuunipuolustukselle erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Monelle on valitettavan tuttu ilmiö esimerkiksi sairastuminen ripuliin tai mahatautiin. Tämä on tyyppiesimerkki tilanteesta, jolloin pahat bakteerit ovat ottaneet hetkellisen ylivallan. Tiettyjen bakteerikantojen puuttuminen on myös havaittu olevan yhteydessä lihomiseen ja tällä hetkellä on selvityksessä suoliston mikrobiston yhteys masennukseen ja Alzheimerin tautiin. Myös hormonitoiminta on yhteydessä suoliston kuntoon. Tulevat vuodet osoittavat varmasti, mihin kaikkeen muuhunkin suoliston kunto on yhteydessä. Nykyään puhutaan kuitenkin jo suolisto-aivot yhteydestä, joka viittaa aivojen toiminnan ja tehokkuuden liittymisestä suoliston kuntoon, sekä toisin päin.


Hyvää bakteerikantaa edesauttaa monipuolinen ruokavalio, erityisesti runsasta kasvipohjaista ravintoa sisältävä. Ulkona liikkuminen, erityisesti luonnossa, lisää hyville bakteereille altistumista myös. Laadukas uni puolestaan pitää huolta elimistön lisäksi myös suoliston hyvistä bakteereista. Ruoka-aineista parhaita hyvien bakteerien täsmäaseita ovat erityisesti hapatetut ruoat kuten hapankaali, jogurtit, piimä ja juustot. Mikäli tarvitset vielä lisäapua suoliston bakteerikannan tasapainottamisessa, voi erillisestä probioottilisästä olla hyötyä. 

 


Magnesium ja sen hyödyt


Magnesium on yksi kehon tärkeimmistä kivennäisaineista. Se on tarpeellinen kehon yli 300 entsyymin toiminnalle ja on mukana useassa eri kemiallisessa reaktiossa, mitä kehossa tapahtuu. Yli puolet kehon magnesiumista on luustossa ja hampaissa, loput löytyvät soluista. 


Magnesium vaikuttaa mm. lihasten ja hermoston normaaliin toimintaan ja se on siten mukana jokaisessa tekemässämme liikkeessä. Magnesium vaikuttaa sähköjännite-eroihin lihas- ja hermosolujen solukalvoissa. Jännite-ero taas vaikuttaa lihasten kykyyn rentoutua ja aktivoitua. Tämä on oleellista lihasten normaalin toiminnan kannalta. Magnesiumista 55-60% sijaitsee luustossa ja on siten luuston ja hampaiden yksi rakennuspalikka. Tärkeää on myös tietää, että mikäli magnesiumia saadaan liian vähän, keho alkaa käyttämään luustossa olevaa varastoitunutta magnesiumia.


Magnesium on tärkeässä roolissa kehon nestetasapainon ylläpidossa, pitäen omalta osaltaan huolta elektrolyyttitasapainosta. Magnesium tukee myös energia-aineenvaihduntaa ja normaalia proteiinisynteesiä. Magnesiumin lähteitä ruokavaliosta ovat mm. viljat, vihannekset, pähkinät, palkokasvit, kala, tumma suklaa ja banaanit. Magnesiumin vuorokausisaantisuositus on naisille n. 280 mg ja miehille 350 mg. Luonnollisesti tarve voi olla kovemmassa fyysisessä rasituksessa korkeampi, erityisesti lisääntyneen hikoilun kautta. Magnesiumlisän käyttö näissä tilanteissa on erittäin suotavaa. Yötä vasten otettu magnesium myös rauhoittaa hiukan elimistöä ja voi siten helpottaa nukahtamista.

 


Omega-3-rasvahapot


Omega-3-rasvahapot ovat terveyden kannalta välttämättömiä. Ne ovat monityydyttymättömiä rasvoja, joita saadaan erityisesti kalasta. Tutkimusten mukaan Grönlannin eskimoilla tavataan sekä elintasosairauksia että kehon rappeutumisesta johtuvia sairauksia vähemmän kuin länsimaisilla ihmisillä. Tämä johtuu siitä, että eskimot syövät runsaasti kalaa, jossa on ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja. Niistä tärkeimmät ovat eikosapentaeenihappo eli EPA sekä dokosaheksaeenihappo eli DHA.

 

Nämä monityydyttymättömät rasvahapot ovat tunnettuja niiden monista eri terveysvaikutuksistaan, ennen kaikkea sydän- ja verisuonitauteja ennaltaehkäisevästä vaikutuksestaan, koska EPA ja DHA estävät verisuonten kalkkeutumista.

 

Näyttöä on myös omega-3-rasvahappojen positiivisesta vaikutuksesta myös masennuksen, dementian, Alzheimerin taudin sekä nivelreuman hoidossa. Omega-3 rasvahappojen riittävää saantia suositellaan myös 2-tyypin diabeetikoille, sillä heillä on kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin. On myös väitetty, että runsas omega-3 rasvahappojen saanti lievittäisi kaamosajan pimeydestä aiheutuvaa masennusta.

 

Rasvaista kalaa suositellaan syötävän noin kaksi kertaa viikossa riittävän omega-3:n saannin kannalta. Yksilöllisiä eroja tarpeessa voi kuitenkin olla, johtuen esimerkiksi korkeammasta rasitustasosta fyysisen työn tai urheilun vuoksi. Omega-3 ravintolisän käyttö voi olla näissä tilanteissa erityisen suositeltavaa.

 


D-vitamiini


D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota ihminen saa pääsääntöisesti auringonvalosta, josta iho tuottaa elimistölle D-vitamiinia käyttöönsä. D-vitamiini on elintärkeä vitamiini, sillä se on yhteydessä moniin kemiallisiin prosesseihin elimistössä ja on yleisestikin elimistön toiminnan kannalta tärkeä. Erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla elävät ja runsaasti sisätiloissa aikaa viettävät (työ, harrastukset jne.) joutuvat pitämään D-vitamiinin saannistaan huolta esimerkiksi ravintolisää käyttämällä.


D-vitamiini on olennainen mm. kehon hormonitoiminnan kannalta ja usein sanotaankin, että D-vitamiini on oikeastaan hormoni itsessään kuin pelkkä vitamiini. D-vitamiini on luuston kannalta myös erittäin tärkeä, sillä kalsiumin imeytyminen vaatii D-vitamiinia, jotta se imeytyisi tehokkaasti. D-vitamiini vaikuttaa myös ihmisen mielialaan, sillä sillä on havaittu olevan masennusta lievittävää vaikutusta.


D-vitamiini tuli suureksi puheenaiheeksi 2000-luvun alkupuolella, sillä sen vaikutuksia alettiin tutkia ja ennen kaikkea ymmärtää näihin aikoihin paremmin. D-vitamiini onkin ratsastanut eräänlaista "supervitamiinin" aallonharjaa, eikä sen positiviisista vaikutuksista varmastikaan tiedetä vielä kaikkea. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että myös muilla vitamiineilla ja mineraaleilla on oleellinen rooli ihmisen kokonaisterveyden kannalta.

 


C-vitamiini


C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka osallistuu useaan eri prosessiin elimistössä. C-vitamiini ei vesiliukoisuudesta johtuen varastoidu elimistöön vaan sitä on saatava ravinnosta toistuvasti. Vastaavasta syystä ylimääräinen c-vitamiini, jota keho ei tarvitse, poistuu virtsan mukana elimistöstä. C-vitamiini on antioksidantti, joka mm. suojaa soluja hapettumiselta ja tukee immuunijärjestelmää. C-vitamiini vähentää myös elimistössä esiintyvää tulehdusta, joka voi aiheutua esimerkiksi kovasta treenistä tai immuunirekationa bakteereja vastaan taisteltaessa. Moni urheilija käyttääkin C-vitamiinia kovilla treenijaksoilla tukemaan immuniteettia ja palautumista. C-vitamiini toimii myös kofaktorina eli tukiravinteena eri mineraalien imeytymiseen, mm. rauta ja kupari.


Ruokavaliosta hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat marjat, hedelmät, erilaiset viherkasvit kuten lehtikaali ja pinaatti. C-vitamiinin päivittäinen saantisuositus on 75 mg, joka on erityisesti aktiiviselle ja paljon liikkuvalle ihmisille liian vähäinen määrä. Suositus liikkuvalle ihmisille on ainakin 200 mg tämän yli, ja joissain tapauksissa jopa sitäkin enempi.



 


Hiilihydraatit


Hiilihydraatit ovat elimistölle tärkeitä, sillä niistä saa nopeasti hyvälaatuista energiaa, joka auttaa pitämään olon virkeänä, parantaa suorituskykyä ja kontrolloi verensokeria. Onkin tärkeää ymmärtää, miten hiilihydraatit voi parhaiten omaksua osaksi terveellistä ruokavaliota ja mistä niitä saa. Alta löydät kolme hyvää ja terveellisestä hiilihydraatin lähdettä.

1. Kaura on tunnetusti terveellinen vilja niin sydämen terveydelle kuin verisuonillekin. Lisäksi kaura voi auttaa laihtumaan, sillä sen sisältämät hiilihydraatit ovat ihanteellinen keino pitää olo kylläisenä suhteellisen vähäisellä kalorimäärällä.

2. Lisäämällä annoksen täysjyväpastaa päivän pääateriaan tarkoittaa, että saat runsaasti terveellistä polttoainetta elimistöllesi, etkä päädy ahmimaan tai napostelemaan ja täten nauttimaan ylimääräisiä kaloreita.

3. Banaani on ravinnerikas hedelmä, josta saa kuitua ja tärkkelystä, joka sulaa elimistössä täysin. Banaani auttaa sinua pysymään kylläisenä pidempään ja siitä saa runsaasti energiaa – lisäksi se tehostaa ruuansulatusta.


Kaikki hiilihydraatit eivät ole pahasta, eikä niitä tulisi välttää kokonaan. Hiilihydraateista saa pitkäkestoista energiaa, joka pitää kylläisenä, joten et päädy napostelemaan turhaan. Nauttimalla terveellisiä hiilihydraatteja voit itse asiassa tehostaa laihtumista ja aineenvaihdunnan toimintaa, jolloin kaloreita palaa tehokkaammin.


Mikäli treenaa paljon ja kovaa, on hiilihydraattivalmisteen käyttäminen myös treenin aikana suotavaa ja sen on todettu parantavan harjoittelun tuloksia ja nopeuttavan mm. palautumista.

 


Vihreä tee ja sen hyödyt


Vihreää teetä on vuosisatojen ajan käytetty kiinalaisessa lääketieteessä parantamaan erilaisia vaivoja. Käyttökohteet ovat vaihdelleet päänsärystä aina masennukseen asti. Tiede ei puolla välttämättä ihan kaikkia näitä väitettyjä vaikutuksia, mutta juoma on silti herättänyt pitkän aikaa paljon kiinnostusta ja siitä on myös todistetusti havaittu olevan hyötyä.


Nykyään vihreää teetä saa myös tabletti/kapselimuodossa, joka on normaalia vihreää teetä konsentroidumpi ja monien mielestä helpompi muoto nauttia vihreää teetä. Vihreän teen pääasiallinen vaikuttava aine on katekiini nimeltään EGCG. Vihreän teen on havaittu mm. olevan apu laihdutukseen, kun se yhdistetään liikunnan kanssa. Vaikutusmekanismi liittyy aineenvaihdunnan kiihtymiseen.


Vihreän teen on havaittu myös vaikuttavan kolesteroliin ja verenpaineeseen alentavasti, ennen kaikkea kolesteroliin. Vaikutukset on saatu noin 5-6 kupillisella päivässä. Vihreän teen on havaittu myös mahdollisesti vaikuttavan kehon glukoositasoihin, joka antaisi lupausta yhdisteen käytöstä esimerkiksi. tyypin 2 diabetesta vastaan. Vihreällä teellä on myös mahdollisesti tulehdusta alentava vaikutus, joka vaikuttaa esimerkiksi nivelten toimintaan ja palautumiseen rasituksesta.

 


Stressi ja stressin hallitseminen osa 3


Stressin hallitseminen lähtee ehdottomasti siitä, että tuntee omat voimavaransa ja niiden rajallisuuden. Tämä on tärkeää siksi, että ei vahingossa yritä haalia itselleen liikaa tehtävää ja kohta huomaa olevansa tilanteessa, jossa on sitoutunut liian moneen asiaan mutta resurssit eivät riitä kaikkeen, ja hyvin pian voi olla että voimavarat eivät riitä murto-osaankaan. Kun tietää missä omat rajat menee, on helppo navigoida arjen tehtävissä ja vaatimuksissa näiden mukaisesti.


Nukkuminen on ehdottomasti tehokkaimpia konsteja hallita ja hoitaa omaa stressikuormaa mutta useimmiten pitkittyneen stressin aikana uni on ensimmäinen asia, joka kärsii stressin vuoksi. Tämä johtuu siitä, että elimistö on taistele tai pakene -tilassa stressin vuoksi - asia jonka kävimme tarkoin läpi aiemmassa kirjoituksessa. Tämän myötä lepo ja palautuminen eivät ole elimistön prioriteettilistalla ykkösenä, sillä se yrittää edelleen vain selviytyä päällä olevasta uhasta. 


Jotta elimistölle saadaan viestittyä, että pahin uhka on ohitse (jonka myötä myös uni tulee helpommin), täytyy stressireaktiota hallita ja käsitellä palauttavilla toimenpiteillä. Näiden toimenpiteiden avulla elimistö saa selkeän viestin, että uhka on ohitse ainakin toistaiseksi ja keho ja mieli voivat nyt siirtyä palautumaan ja korjaamaan itseään. Tunnettuja ja hyväksi havaittuja stressinhallintakeinoja ovat mm. ulkoilu, luonnossa liikkuminen, urheilu sopivalla intensiteetillä, meditointi ja päiväkirjan pitäminen. Ulkoilemisen ja luonnossa liikkumisen on jo pitkään tiedetty olevan tehokas stressinhallintakeino ja nykyään niiden hyödyistä on ihan tutkimuksiakin. Paljolti vaikutus perustuu ympäristön vaihdon tuomaan efektiin, sillä usein stressi nykypäivänä assosioutuu tiettyihin paikkoihin, kuten työpaikkaan tai kotioloihin. Luonnossa omassa rauhassa asiat myös asettuvat eri tavalla perspektiiviin, kun ajatuksia voi jopa alitajuisesti peilata siihen tosiasiaan, että elämää on muuallakin kuin vain omassa kiireisessä arjessa. Raitis ulkoilma auttaa myös nukahtamaan illalla paremmin.


Liikunta on yksi tunnetuimpia stressinhallintakeinoja, erityisesti nykypäivänä. Suurimmalle osalle ihmisiä stressin aiheuttajat ovat enemmänkin henkisiä ja asioita, joille ei fyysisesti voi tehdä mitään mutta taas mieli joutuu prosessoimaan niitä. Liikunta toimiikin täten konstina "päästä irti omasta mielestä ja mennä enemmän omaan kehoon". Kuten aiemmista osista opimme, liian raskas liikunta on myös itsessään stressitekijä ja stressi loppujen lopuksi verottaa samasta voimavarapankista. Eli liikuntaa ei kannata suorittaa liian isoilla tehoilla pitkittyneen stressin aikaan.


Meditointi ja päiväkirjan pitäminen ovat ehkä vähemmän tunnettuja mutta silti erittäin toimivia tapoja hoitaa stressikuormaa. Perinteisessä meditaatiossa, jossa tutkitaan omaa mieltä ja siellä pyöriviä asioita, voi olla äärimmäisen vapauttavaa huomata kaiken kiireen ja huonon olon johtuvan vain oman mielen tuottamasta - usein liioitellusta - asioiden paisumisesta ja ylimääräisestä prosessoinnista. Päiväkirjan pitäminen toimii hiukan samalla tavalla kuin meditaatio; siinä fyysisesti kirjoitetaan omia ajatuksia ja huolenaiheita auki, joka tuo näkyväksi oman pään sisäisiä ajatuksia ja huolia, jotka objektiivisella tarkastelulla katsottuna voivat hyvinkin pian näyttää mitättömiltä tai turhilta.


Eri stressinhallintakeinoja kannattaa kokeilla ja tutkia, mikä vaikuttaa toimivan parhaiten omalle kohdalle. Näissä kaikissa yllämainituissa tavoissa on se hieno puoli, että ne eivät käytännössä maksa mitään vaan ovat ilmaisia toteuttaa kelle tahansa. Pitkässä juoksussa sen sijaan näiden tapojen tehokas käyttö maksaa takaisin itselle monin verroin, pitäen huolta omasta terveydestä ja tuottavuudesta.

 


Stressi ja stressin tunnistaminen & oireet osa 2


Kuten aiemmassa osassa mainittua, stressi aika ajoin - ja eri lähteistä - ei ole elimistölle missään nimessä haitallista vaan kuuluu osaksi elämää. Joissain tapauksissa ei ole väärin todeta, että stressi on jopa hyödyllistä: esimerkiksi kovan treenin tai vaikkapa avantouinnista johtuvan kylmäshokin aiheuttama stressi triggeröi kehossa useita eri vahvistavia ja korjaavia prosesseja, jotka muuten eivät aktivoituisi. Eli näitä "stressoreita" tarvitaan ärsykkeeksi aktivoimaan ja näitä prosesseja ja sitä kautta vitalisoimaan elimistöä. Yhtä lailla voi sanoa, että esimerkiksi mieltä rasittavat tehtävät töissä, ja niiden ratkaiseminen ja suorittaminen vahvistavat mieltä. Tässä vahvistumisprosessissa lepo ja parasympaattisen hermoston aktivointi on kriittisessä asemassa, jotta elimistö pystyy tekemään korjaavat prosessit. Eli stressitekijöiden täytyy olla tasapainossa levon kanssa ja näiden kahden toistensa vastavoiman mennä syklisesti. Mutta mikäli lepojakso ja palautuminen jäävät välistä, stressi pääsee kroonistumaan ja elimistö ei kerkeä adaptoitua stressiin.


Tyypillisiä pitkittyneen stressin oireita ovat väsymys, ärtyneisyys ja normaalisti yksinkertaisten asioiden tekemisen vaikeus tai haluttomuus tarttua asioihin. Usein stressin pitkittyessä alkaa ilmetä ongelmia unen kanssa, esimerkiksi yölliset heräilyt lisääntyvät, uni katkeaa jossain kohtaa aamuyötä kokonaan tai nukahtaminen itsessään on vaikeaa. Tässä tilanteessa valitettavasti tapahtuu useimmiten eräänlainen lumipalloefekti, kun unen laadun heikentyessä kortisolin eritys kasvaa entisestään ja molemmat kumuloivat toistensa vaikutuksia. Usein stressin pitkittyessä kuulee valitettavan myös vatsan toiminnan heikentymisestä tai epävakaudesta. Tämä johtuu siitä, että kuten aiemmasta osasta opimme, stressireaktion alkaessa keho ohjaa voimavaroja elämälle kriittisten tekijöiden ylläpitämiseen, kuten mielen toiminta, reaktiokyky ja maksimaalinen fyysinen suorituskyky. Vastavuoroisesti keho ohjaa resursseja pois elämälle sekundäärisistä asioista, kuten ruoansulatus ja lisääntyminen. Tästä johtuen siis vatsan toiminta ei voi olla optimaalinen pitkittyneen stressin aikana. Ylimääräinen hikoilu, päänsärky, flunssaoireet, erilaiset fyysiset säryt ovat usein myös tyypillisiä pitkittyneen stressin aiheuttamia oireita.


Stressin tunnistaminen ajoissa kehon ja mielen viestejä seuraten on siis erittäin tärkeää ja usein ajan myötä opimmekin, missä oman sietokykymme raja menee. Ihminen on loppujen lopuksi kuitenkin niin sanotusti yksi akku, josta virtaa kulutetaan. Eli kaikki stressitekijät kuluttavat samasta akusta virtaa, oli kyseessä sitten fyysinen, psyykkinen tai henkinen stressinaiheuttaja. Optimitilanteessa emme haluaisi mennä tietenkään rajan yli, eli haluamme pyrkiä tunnistamaan stressi ennnen kuin se pääsee ottamaan vallan yllämainittujen vaivojen ja oireiden muodossa.


Kolmannessa osassa keskitymme stressinhallintakeinoihin ja tapoihin hallita ja vähentää stressiä.

 


Stressi ja stressin aiheuttajat osa 1


Stressi on nykypäivänä lähes trendisana kuvaamaan esimerkiksi arjen, työn ja elämän yleisen ylläpitämisen aiheuttamaa huolta ja painetta. Sanaa viljellään paljon erilaisissa yhteyksissä ja saa joskus miettimään, mistä tämä nykypäivän muotitermi on yhtäkkiä putkahtanut esille. Olivat syyt mitkä hyvänsä, koettu stressi on luonnollisesti hyvin subjektiivinen asia, eli eri ihmiset kokevat eri määrän stressiä kuormittavana kuin toiset. Tämä ei tee toisista heikompia tai heikkohermoisempia. vaan on merkki siitä, että kyseinse yksilön sietokyky on ylittymässä. Vaikka stressi sanana meinaa tulla useilla jo "korvista ulos", viestii se selkeästi nykypäivän ihmisten tarvetta saada hengähdystauko ja lievennystä arkisen aherruksen tiimellykseen.


Stressi tarkoittaa sitä, kun keho on taistele tai pakene -tilassa. Tämä kyseinen tila on kautta aikain ollut ihmisen selviytymisen kannalta täysin välttämätön: stressireaktion tultua ulkoisesta ärsykkeestä johtuen - esimerkiksi petoeläin havaitsee ihmisen - lisämunuaiset erittävät kortisolia (stressihormoni numero yksi), joka puolestaan saa kehon kaikki toiminnot tähtäämään tilanteesta selviytymiseen: verenvirtaus raajoihin lisääntyy, nälän ja janontunne poistuu, keskittymiskyky nousee äärimmilleen ja mikäli henkilö oli väsynyt tai uupunut, kortisoli ikään kuin virittää hermoston äärimmilleen, jotta tilanteesta pystytään selviytymään. Tämän tiedon valossa on täysin ymmärrettävää, että ilman tätä hienoa mekanismia ihminen ei olisi luultavimmin selviytynyt tähän päivään saakka, ainakaan tässä muodossa; stressi itsessään ei ole vain ja ainoastaan siis paha asia.


Ongelma on vain se, että ihminen ei ole eliönä kehittynyt niin nopeasti kuin ympäristömme on kehittynyt. Tämä johtaa siihen, että vaikka meillä ei enää arkipäivässä tarvitse kohdata sapelihammastiikeriä ja juosta karkuun niin sanotusti, keho ei tunnista huutavaa esimiestä tai aamuruuhkan aiheuttamaa kiireistä aikataulua sapelihammastiikeristä, vaan käsittelee sitä samalla tavalla: taistele tai pakene. Näitä tapahtumia kun alkaa kertyä päivittäin, päästään tilanteeseen, jossa stressi kroonistuu eli elimistö on jatkuvasti tässä hälytystilassa ilman selkeitä aaltoja lepo-stressi välillä. Tämä kroonistunut stressitila on se, mitä useimmat ihmiset kutsuvat vain "stressiksi". Tyypillisimpiä lauseita, joita kuulee sanottavan, on "hirveä stressi päällä" tai "X ja X aiheuttaa kyllä stressiä...". 


Seuraavassa osassa paneudumme pitkittyneen stressin aiheuttamiin oireisiin, eli mistä tunnistaa, että krooninen stressi on ottanut vallan omasta kehosta ja mielestä.

 


Kreatiini ja sen hyödyt


Kreatiini on yksi tutkituimpia lisäravinteita, josta on kiistatta hyötyä useisiin eri harjoitusmuotoihin. Kreatiinia esiintyy luonnostaan elimistössä kreatiinifosfaatin muodossa, jota keho käyttää nopeisiin suorituksiin. Kreatiinia löytyy mm. lihatuotteista luonnostaan, mutta mikäli siitä haluaa saada tutkimuksilla todettuja tuloksia, täytyy kreatiinia suplementoida eli ottaa lisäravinteen muodossa. Suosituin muoto on jauhemainen monohydraattivalmiste mutta tuotetta löytyy myös kapselimuodossa.


Kreatiinia säännöllisesti käyttämällä on havaittu jopa 5-15% lisäystä maksimaalisessa voimassa ja tehoissa, sarjoissa, jotka pusketaan äärimmilleen. Kreatiini lisää paitsi voimantuottoa ja irtiottokykyä, myös parantaa sarjakestävyyttä, eli lisää tehokkaiden toistojen määrää per sarja. Eivätkä kreatiinilisän tehot rajoitu vain suorituskykyyn, vaan se parantaa myös kehonkoostumusta. Kreatiinilisä täyttää lihasten kreatiinivarastoja, joka johtaa myös siihen, että lihaksen sisälle kerätään nestettä, jolloin lihas on paineisempi, eli näyttää isommalta. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa vaikutus, vaan kreatiinilisää käyttävillä on havaittu myös suurempaa todellista lihaskasvua kuin verrokkiryhmillä. Eli kreatiini lisää rasvatonta kehonpainoa myös puhtaan lihaksen, ei vain nesteen muodossa!


Niin kutsuttu “kreatiinitankkaus”, eli kreatiinin nauttiminen suurempina annoksina käyttöä aloitettaessa ei ole välttämätön. Kreatiinin käytöstä ei myöskään tarvitse pitää taukoja, vaan kreatiini voi olla päivittäisessä käytössä. 3-5 g päiväannos on suurimmalle osalle riittävä annos ylläpitämään sopivaa kreatiinitasoa eikä tätä suuremmista päiväannoksista näyttäisi olevan lisähyötyä.

 


Avantouinti


Avantouinti eli kylmäterapia on hyvin vanha tapa kehittää ihmisen yleistä terveyttä, kuten esimerkiksi immuniteettia, unenlaatua, nivelvaivojen parantamista ja lisätä vireystilaa. Avantouinti oli pitkän aikaa eräänlainen kansanlääkintämuoto, josta liikkui paljon kokemuspohjaista ja viraalista tietoa, milloin milläkin tavalla ketäkin hyödyttäen. 2000-luvun puolella kylmäterapiasta on kuitenkin kerätty jo mittavasti tutkimustietoa ja moni kokemuspohjainen väite on saanut lihaa luiden ympärille, tehden siitä vakavasti otettavan kehon- ja mielenhoitomuodon.


Avantouinnin päävaikutusmekanismi on hormeettinen stressireaktio, joka tarkoittaa sitä, että kun keholle (ja mielelle) annetaan sopivan kokoinen annos jotakin suurissa määrin haitallista - tai jopa vaarallista - substanssia tai toimenpidettä, keho vahvistuu kokemuksesta ja tekee eräänlaisen kompensaation eri kanavien kautta, esimerkiksi hormonaalisesti. Periaatteessa salitreenistä tuttu lihassolujen rikkominen ja siitä palautuminen, jolloin keho korjaa itseään ja vahvistuu, on myös hormeettinen stressi; liian suurissa määrin haitallista, mutta pieninä annoksina tekee elimistölle hyvää. Avantouinnissa hormeettista stressiä antaa - luonnollisesti - kylmyys.


Avantouinnista saatavia hyötyjä ovat mm. immuunitoiminnan tehostaminen, matala-asteisen tulehdustilan väheneminen (mm. nivelet), valkoisen rasvasolukon konversio ruskeaksi (metabolisesti aktiivisempaa = rasvanpoltto) ja eittämättä itsekurin harjoittaminen. Avantouinti myös parantaa unenlaatua, lisäten erityisesti syvää NREM-unta, joka taas edesauttaa entisestään kehon palautumista päivän rasituksista. Näitä kaikkia hyötyjä kun tarkastelee, on tärkeä huomioida, että ne saa sikäli melko pienellä vaivalla, sillä kylmässä vedessä ei tarvitse olla kauaa: jo pienikin pulahdus riittää, ylärajan ollessa noin kolmen minuutin paikkeilla.


Avantouintia on helppo harjoitella pienin askelin, ensin vain pulahtaen ja pikkuhiljaa aikaa lisäten. Aluksi vesi voi tuntua hyvinkin epämiellyttävältä, mutta keho ja mieli adaptoituvat usein hämmästyttävänkin nopeasti, osoittaen ihmisen kyvyn mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Evoluution kannalta jos asiaa tarkastelee, on itsestäänselvää, että ihminen on joutunut välissä kokemaan kylmää muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi ja täten on järkevää, että keholla on kyky mukautua näihin muuttuviin olosuhteisiin.

 


Eteeriset öljyt ja niiden käyttö


Aromaterapiaa ja eteerisiä öljyjä on hyödynnetty kautta aikojen terveyden, hyvinvoinnin ja kauneuden tukena. Modernissa aromaterapiassa hyödynnetään satojen kasvien eri osia, kuten kukkia, lehtiä, ruohoja, puunkaarnaa, hartseja ja siemeniä, hedelmiä. Tiesitkö, että eteerinen öljy on kasvin oma luonnonapteekki, jolla kasvi hoitaa ja korjaa itseään, sekä houkuttelee tuoksulla pölyttäjiä luokseen. Ei siis ihme, että eteeriset öljyt ovat niin erikoisen tuoksuisia ja vahvoja.

Monipuolisia ja monikäyttöisiä eteerisiä öljyjä voidaan hyödyntää mielialan hoitamiseen, ihonhoitoon ja desinfiointiin, flunssan oireiden helpottamiseen, tunnelman luomiseen ja pyykinpesuun. Yhdessä eteerisessä öljyssä on useita vaikuttavia tuoksukomponentteja, jolloin yhdellä öljyllä voi olla useampi funktio. Kaamos-aikana, tuoksuista kuten rosmariini ja havupuut, voi olla hyötyä väsyneelle, koska ne auttavat noradrenaliinin vapauttamisessa lisäten energiaa ja intoa. Laventeli taas saa aivoissa rauhoittavan serotoniinin tuotannon aktivoitumaan, jolloin mieli ja keho rentoutuvat. Laventelilla tiedetään olevan kipua lievittäviä ominaisuuksia.

Eteerisiä öljyjä ei käytetä suoraan iholle. Kätevin tapa käyttää niitä on hankkia diffuuseri, jolla saadaan haluttuun tilaan levitettyä haluamaansa tuoksua aina tarpeen mukaan: laventelia rauhoittamaan ja helpottamaan nukahtamista, appelsiinia ja rosmariinia piristämään ja parantamaan fokusta työskennellessä jne. Eri tuoksuja voi myös yhdistellä vapaasti ja leikkiä täten oman elämänsä alkemistia ja mahdollisesti löytää oma lempi-tuoksukombo. Rohkeasti kokeilemaan!

 


Syksyn messukuulumisia 15.10


MWebstore.fi:llä on ollut kiireinen syksy vuoden isoimmissa tapahtumissa Suomessa, jotka keräävät yhteen hyvinvoinnista ja urheilusta kiinnostuneet ihmiset. Elokuussa aloitettiin APCON-tapahtumassa, jossa osastomme sai erinomaisen vastaanoton ja herätti valtavasti mielenkiintoa. Lokakuun ensimmmäisenä viikonloppuna jatkettiin Nordic Fitness Expo 2019 -tapahtumassa Lahdessa, jossa maistatimme suosituimpia tuotteitamme ja järjestimme mm. Martina Aitolehden johdolla tuotejakotilaisuuksia, mitkä - viime vuoden tavoin - keräsivät  valtavan suosion. Messuilla on aina hieno tavata asiakkaitamme livenä ja kuulla suoraan kentältä, mikä toimii ja mikä ei, joka auttaa kehittämään toimintaamme eteenpäin entisestään.


Messusyksyn huipentaa ensi viikonloppuna (18.-20.10) järjestettävä I Love Me -hyvinvointitapahtuma, joka järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Mukana on yrityksemme lisäksi urheilijoitamme sekä FitClub Finland -verkkovalmennuspalveluineen. Maistatamme mm. huippusuosittua proteiinikahviamme Coffee Breakia koko messujen ajan ja järjestämme ilmaisjakotapahtumia, eli kaikkea jännää luvassa! Tule ihmeessä käymään messuilla ja nykäisemään meitä hihasta, niin vaihdellaan kuulumisia :)

 


Proteiini illalla


Illalla erikseen nautittu proteiini on erityisesti treenaajien keskuudessa suosittu tapa, jolla varmistetaan yön aikainen aminohappojen vapautuminen elimistön käytettäväksi tarvittavaa ylikompensaatiota, eli lihasta korjaavaa vaikutusta varten. Elimistön kaikki korjaavat toimenpiteet, rakenteelliset sekä kemialliset tapahtuvat yön aikana, eli tämän vuoksi keho tarvitsee luonnollisesti näitä toimenpiteitä varten laadukkaita rakennusaineita, riittävän ja laadukkaan unen lisäksi.

 

Hyviä proteiininlähteitä illalla ovat mm. liha, kala ja kananmuna sekä erilaiset maitotuotteet. Lisäravinteiden puolelta tätä varten on kehitetty erilaisia yöproteiineja, jotka sisältävät hitaasti imeytyviä laadukkaita proteiininlähteitä, kaseiinia ja heraproteiinia. Maidon proteiinista 80% on tätä hitaasti imeytyvää kaseiinia, joka on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan lihasmassan kasvuun poikkeuksellisen hyvin. Esimerkiksi illalla nautittu kaseiinidrinkki tai pirtelö on erinomainen keino varmistaa, että keholla on oikeanlaisia rakennusaineita yötä varten, jotta harjoittelusta saatava vaste saadaan tehostumaan.

 


Aminohapot ja niiden käyttö treenin yhteydessä


Aminohapot ovat proteiinin osia, joihin kuuluu sekä välttämättömiä että ei-välttämättömiä aminohappoja. Välttämättömät aminohapot ovat sellaisia, joita keho ei voi tuottaa itse vaan se tarvitsee ne ravinnosta suoriutuakseen ja pitääkseen elintoimintoja yllä. Ei-välttämättömät aminohapot ovat sellaisia, joita keho voi tuottaa itse pitääkseen elintoimintoja yllä, mutta rasituksen myötä tarvitsee niitä myös ravinnosta toimiakseen optimaalisesti.

Erityisesti välttämättömät aminohapot - joita kutsutaan myös EAA:ksi (Essential Amino Acids) ovat treenaajien keskuudessa suosittuja niiden fyysistä suorituskykyä ja palautumista tukevien hyötyjen vuoksi. Lisäravinteiden puolelta yleisimpiä valmisteita ovat EAA- sekä BCAA-aminohappovalmisteet, joiden pääasiallinen ero on se, että EAA-valmisteet sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot (9 kappaletta) ja BCAA-valmisteet sisältävät kolme välttämättömiin kuuluvaa aminohappoa, leusiini, isoleusiini ja valiini. Tässä artikkelissa puhumme välttämättömistä aminohapoista yleensä.

EAA-valmisteet ehkäisevät mm. kataboliaa eli lihasproteiinin purkamista energiaksi, joka taas mahdollistaa pidemmällä aikavälillä suuremman lihasmassan. Myös jaksoilla, jolloin kalorien saanti on alhaisempaa kuin päivittäinen tarve, EAA-valmisteet tukevat lihasmassan ylläpitoa. Harjoittelun aikana nautitut aminohapot myös antavat keholle energiaa harjoituksen aikana suoritua treenistä tehokkaammin. Riittävä aminohappojen saanti auttaa myös kehon immuunijärjestelmää toimimaan optimaalisesti ja pitämään taudinaiheuttajia loitolla. 

Aminohappojen käyttömäärä vaihtelee henkilöstä riippuen, mutta yleensä annostukset ovat 5-20 gramman paikkeilla treenin aikana käytettäessä. Joissain tapauksissa, esimerkiksi paaston aikaisessa harjoittelussa, aminohappoja voidaan käyttöö sekä ennen että jälkeen harjoittelun tukemaan suorituskykyä ja estämään lihasproteiinin purkamista.

Voit tutustua aminohappovalikoimaamme tästä linkistä: https://mwebstore.fi/fi/category/eaa/102

 


  Kotimainen verkkokauppa! • Ilmainen toimitus yli 59 €:n ostoksista! • Nopea lähetys jopa päivässä!

Loading...